nro 96


» Sisällys

Vireessä ja vaikutuksessa

10.5.2019 :: Artikkelit, nro 96, Pääkirjoitukset

Tässä vuoden ensimmäisessä numerossa aiheemme on Vire, toisin sanoen sävy, tunne, tunnelma, vivahde, mieliala, ilmapiiri, ambienssi… Kuten lähisanojen ketju osoittaa, aihe ei ole juurikaan selvärajainen.

Tunneilmaisu on totta kai lyyrisen runouden ydinnestettä, varsinkin romantiikasta eteenpäin. Usein lyriikka mielii käsitellä jopa vihan kaltaisia tunteita niin, että ne ylevöityvät. Mutta puhtaiden ja arvovaltaisten tunteiden ohella ambivalentit, sekavat, kehnot tai vain pienet ja intensiteetiltään matalat tunteet voivat olla esteettisesti relevantteja ja yhteiskunnallisesti kuvaavampia, kuten Sianne Ngai osoittaa tutkimuksissaan Ugly Feelings (2005) ja Our Aesthetic Categories. Zany, Cute, Interesting (2012). Ne voivat aktivoitua esimerkiksi silloin, kun erilaisten kielilähtöisten ja käsitteellisten runouksien – niitäkin on leegio – tunnelataus ei palaudu puhujan ilmaisuun vaan itse tekstillä on oma sävynsä ja vireensä. Tällöin myös intensiteetin vaihtelu, levottomuus ja häiriöt lukutilanteessa voivat olla aivan kohdallisia vaikutuksia.

Ei niin, että tunnepuhetta pitäisi välttämättä jotenkin selkeyttää, mutta estetiikassa ja yhteiskuntatieteissä on tehty käyttökelpoinen jako emootioiden ja affektien välille, ja sitä hyödyntää osa tämänkin numeron kirjoittajista. Emootio on minälähtöinen ja tunnistettava, sen voi nimetä ja sillä on kulttuurihistoria. Affekti syntyy vaikutuksessa, joka tulee jostain ulkopuolelta, joten se ei ole yksilöllinen eikä selkeästi määriteltävissä. Rakas lukija, sinun affektisi eivät ole yksin sinun, mutta ne eivät liioin ole pelkän tekstin määräämiä vaan syntyvät tässä rykelmässä. Affekti on aina jotain potentiaalista. Luultavasti runous on omiaan tuottamaan juuri affekteja, koska siinä tunneviritystä ei tarvitse välittää jonkin henkilöhahmon kautta, ei ”uskottavan” tai minkään muunkaan, vaan se voi syntyä silkasta kielestä.

Jos tutkimuksella kuitenkin on taipumusta arvostaa affektit korkeammalle, runous voi näyttää myös henkilöitä kuvaamalla, että perinteiset emootiot eivät välttämättä ole simplistisiä eivätkä yksiselitteisiä vaan nimeäminen tuottaa niihin aina jonkin uuden sävytyksen. Pauliina Haasjoen runossa ”Paratiisissa haikarat lentävät vasemmalta” (Aallonmurtaja, 2011) kuvaillaan Werner Herzogin elokuvaa Fata Morgana (1971) ja puhuja pohtii siinä esiintyvän pojan tunteita, ”ovatko ne:”

 

Viha aavikkoa kohtaan. Tylsistyminen.
Jännitys. Jalkapallo.
Vatsassa tuntuvat asiat. Riemu. Vallanhimo.
Nauru. Ikävä. Mietteet joita musiikki ja runous nostattavat.
Liikutus.

 

Kiinnostavaa onkin mahdollisten emootioiden kooste ja se, miten ne yhdistyvät ruumiillisiin affekteihin, joita on vaikeampi määrittää ja luokitella: vatsassa tuntuvat asiat, nauru, liikutus.

Vire liittyy sekä konkreettiseen kirjoitustyöhön että tekstien ominaisuuksiin ja runoilmaisuun. Lisäksi sillä on musiikillinen merkityksensä. Nämä kaikki puolet ovat läsnä tämän numeron teksteissä. Ne tulevat yhteen Rainer Maria Rilken esseessä ”Alkuääni”, jossa äänentoistoteknologia innoittaa laajentamaan runouden aistialaa. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1919, ja sen on suomentanut Arja Meski.

Tunteet ja affektit ovat tulleet selkeästi esiin ja olennaisiksi nykytyössä ja erityisesti prekaarisuuden ja kognitiivisen kapitalismin olosuhteissa, kuten Taija Roihan ja Sini Silverin teksteistä käy ilmi. Tätä silmällä pitäen järjestimme myös kiertohaastattelun, jossa kysyimme, miten runoilijat aivan konkreettisesti tekevät kirjoitustyötään.

Tuli & Savussa esiteltiin konseptuaalista runoutta jo numerossa 3/2002 ja laajemmin kokonaisessa Konseptualismi-teemanumerossa vuonna 2011 (nro 64). Nyt on vuorossa jälkikonseptuaalinen runous. Tuomas Taskinen on suomentanut otteen Felix Bernsteinin esseeteoksesta Notes on Post-Conceptual Poetry ja pohtii omassa esseessään, voiko Bernsteinin ideoita soveltaa suomalaiseen runouteen.

Panu Sivonen käsittelee tekstissään musiikin viritysjärjestelmiä, ja Paavo Kässi ja Karoliina Lummaa jatkavat kokeellisen musiikin aiheista. Runoilijatulokkaitamme ovat tällä kertaa Matias Loikala ja Petri Merenlahti.

Vuoden toisen numeron teema on Yhteisö. Sen odotukseen voi virittäytyä vaikkapa lukemalla tuoretta The Sacred Conspiracy -teosta (2018), joka sisältää tuon oudoista oudoimman salaseuran, Georges Bataillen ja kumppaneiden Acéphalen, tekstejä ja sisäisiä dokumentteja. Tuli & Savu toivottaa ambienttia kevättä!

 

Juha-Pekka Kilpiö

 

Uutisia

Tulevia teemoja ja kirjoituskutsu

17.5.2019 ::

Vuoden kolmannen numeron teema on ABC 123, ja se käsittelee muun muassa kirjainten ja numeroiden sekä kirjallisuuden ja matematiikan suhdetta, aakkosia, menetelmällistä ja rajoitteenalaista runoutta ja vastaavia aiheita. Siihen voi tarjota runoja, esseitä, muita tekstejä tai juttuvinkkejä toukokuun loppuun mennessä.

Vuoden neljäs, vielä nimeämätön numero käsittelee kirjeitä ja postia. Juttutarjousten deadline on 16.9.

Neljättä numeroa varten esitämme myös erityisen kirjoituskutsun: järjestämme postitaidenäyttelyn ja kutsumme kaikki halukkaat lähettämään siihen töitään. Postitaide (engl. mail art) kehkeytyi 1950- ja 60-luvulla, ja sillä on yhteyksiä esimerkiksi monitaiteiseen Fluxus-ryhmittymään. Muodoissaan se voi hyödyntää muun muassa kollaasia, visuaalista runoutta ja muita kuvan ja tekstin yhdistelmiä, mutta sitä ei määrittele mikään tietty muoto tai tekniikka vaan ainoastaan se, että teos lähetetään postissa. Postitaide korostaa tasavertaisuutta ja noudattaa yleensä seuraavia periaatteita: Kaikki saapuneet teokset julkaistaan. Kaikki tekijät saavat dokumentin osallistumisestaan. Teoksia ei palauteta tekijöille, niistä ei makseta korvausta, eivätkä järjestäjät myy niitä eteenpäin.

Seuraamme periaatteita näin: Kaikki teokset julkaistaan Nokturno-runoussivustolla, ja kokoamme niistä näyttelyn vuoden 2020 alussa. Näyttelyn paikka varmistuu myöhemmin. Nokturno toimii näyttelykatalogina ja dokumentaationa. Pyrimme julkaisemaan kaikki myös skannattuina versioina painetussa lehdessä ja lähettämään lehden osallistujille. Harjoitamme karsintaa vain, jos teoksia saapuu niin paljon, että kaikki eivät mahdu lehteen, tai jos jotakin teosta ei voi teknisistä syistä toistaa painettuna. Muoto ja tekniikka ovat vapaat, kunhan teoksen pystyy lähettämään postin kautta eikä se sisällä lainvastaista materiaalia. Ehdotamme osviitaksi teemaa ”2020”, mutta sitäkin saa käsitellä aivan vapaasti.

Merkitsemme teoksiin tekijän nimen ja postileiman paikkakunnan, mutta myös anonyyminä tai nimimerkillä saa osallistua. Jos haluat, liitä mukaan posti- ja sähköpostiosoitteesi, niin lähetämme lehden ja tiedotamme näyttelystä. Tiedotamme myös lehden Facebook- ja verkkosivuilla, ja toimitukselta voi kysyä lisätietoja.

Lähetä teoksesi 31.8.2019 mennessä (viimeisen päivän postileima riittää) osoitteeseen Postitaide 2020, Nihil Interit ry, Karjalankatu 2 B 24, 00520 Helsinki.

Share

Toimitukselta

10.1.2019 ::

 

Lukijakyselyn tuloksia

Järjestimme loppukesästä kyselyn, jossa tiedustelimme lukijoiden kokemuksia Tuli & Savun parissa sekä toiveita ja ehdotuksia tulevaa varten. Kiitokset kaikille osallistuneille erinomaisen paneutuneista vastauksista! Vuosikertojen ja kirjojen voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Vastauksia saapui 32. Noin puolet vastaajista oli 36–45-vuotiaita ja neljäsosa 26–35-vuotiaita. Suurin osa oli Helsingistä, sen jälkeen Jyväskylästä, Tampereelta ja Turusta. Vastauksia tuli myös Billnäsistä, Heinolasta, Vaasasta ja ulkomailta.

Suurimmaksi osaksi lehden lähestyttävyyttä ja omaa linjaa kiitettiin. Sitä pidettiin ajoittain haastavana, mutta moni koki haasteellisuuden nimenomaan tervetulleena. Todettiin, että runouslehti operoi jo lähtökohtaisesti marginaalissa ja niin on hyvä.

Muutama lukija mainitsi, että artikkelien teoreettinen lähestymistapa tuntuu välillä hieman etäiseltä. Joku puolestaan toivoi lisää artikkeleita runouden teoriasta.

Tuli & Savun avustajiin kuuluu tutkijoita ja lähteinä käytetään ajoittain kirjallisuuden- ja mediatutkimusta sekä filosofiaa ja yhteiskuntateoriaa. Pyrimme kuitenkin nostamaan tutkimusta esiin ja käsittelemään sitä sillä tavoin, ettei se jäisi kapeasti pelkästään tutkijoiden omaksi asiaksi vaan voisi tarjota kiinnostavia ideoita ja havaintoja kaikille lukijoille. Yritämme siis parhaamme mukaan pitää erilaiset runouskäsitykset tasapainossa.

Lehden merkitystä runokentälle arvioitiin tärkeäksi, eikä esimerkiksi laajemman näkyvyyden tavoittelua pidetty erityisen tarpeellisena. Meitä ilahduttaa, että moni vastaaja piti lehteä henkilökohtaisesti ja omalle runouskäsitykselleen merkityksellisenä ja mainitsi löytävänsä sen avulla uusien runoilmiöiden äärelle.

Juttutyypeistä ylivoimaisesti eniten toivottiin esseitä, sen jälkeen haastatteluita, kolumneja ja journalistisempia artikkeleita ilmiöiden takaa. Kritiikkejä kerrottiin olevan sopivasti, mutta moni oli sitä mieltä, ettei niitä voi olla liikaa.

Ehdotukset teemoiksi olivat runsaita ja innostavia. Runoilijan työhön tartumme heti seuraavassa numerossa, runoyhteisöihin sitä seuraavassa ja kirjeisiin ja kirjeenvaihtoon vuoden lopussa. Alustavia suunnitelmia meillä on ainakin avaruuden ja okkultismin varalle…

Käännettäväksi ehdotettiin monia hienoja runoilijoita, kuten Inger Christenseniä ja Gherasim Lucaa. Amerikkalaisklassikoista nostettiin esiin Wallace Stevens. Muistutettiin myös, että language-runoilijoitakin on vielä monia suomentamatta. Yleisesti toivottiin laajemmin käännöksiä valtakielten ulkopuolelta, esimerkiksi itämerensuomalaisista kielistä. Selvitämme parastaikaa käännösoikeuksia ja toivomme, että saamme mainittujen tekijöiden ja kielialueiden runoutta jossakin vaiheessa lehteen.

Tuli & Savun graafista asua pidettiin pääasiassa onnistuneena ja kiinnostavana. Todettiin kuitenkin, että ajoittain luettavuus kärsii, vaikka tilanne onkin parantunut viime aikoina. Aiomme kiinnittää tähän jatkossa entistäkin tarkempaa huomiota, jotta teksti ja design toimisivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimitukselle voi jatkossakin lähettää toiveita ja palautetta sähkö- tai tavallisella postilla. Yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Vuoden 2019 teemoja

Lukijakyselyssä ehdotettiin, että voisimme ilmoittaa lehden tulevista teemoista jo hieman aikaisemmin kuin edeltävän numeron pääkirjoituksessa. Se oli aiheellinen ehdotus, joten pyrimme jatkossa tiedottamaan niistä kaksi numeroa eteenpäin.

Vuoden 2019 ensimmäisen numeron otsikko on Vire, ja sen aiheita ovat sävyt, tunteet ja affektit toisaalta teksteissä, toisaalta varsinaisessa kirjoitustyössä. Siihen voi tarjota materiaalia 11. helmikuuta saakka, myös juttuideoita tai -suunnitelmia.

Toinen numero on teemaltaan Yhteisö. Siinä tarkastellaan nykyisen suomalaisen runokentän kehkeytymistä ja toimintaa, mutta myös laajemmin ja historiallisemmin erilaisia runousryhmiä ja -kollektiiveja. Materiaalia voi tarjota maaliskuun loppuun mennessä.

Ei kuitenkaan tarvitse antaa teemojen rajoittaa vaan juttuehdotuksia ja -vinkkejä saa ilman muuta tarjota niiden ulkopuoleltakin. Varsinkin runoja saa lähettää milloin vain. Toivotamme tervetulleeksi yhtä lailla ensikertalaiset kuin jo kirjoja julkaisseet tekijät, ja meille voi tarjota myös muilla kielillä kuin suomeksi kirjoitettuja tekstejä.

Vuonna 2019 aiomme lisäksi laajentaa kritiikeissä käsiteltävien teosten kirjoa ja kasvatamme muun muassa omakustanteista kirjoitettujen kritiikkien määrää. Ilmiantakaa niitä meille! Jos olet julkaissut viime aikoina omakustanteen tai tiedät muuten sellaisia, jotka haluaisit nostaa esiin, kerro niistä toimitukselle. Oheen voi halutessaan liittää PDF-tiedoston, mutta se ei ole välttämätöntä.

 

Share

Lukijakysely

7.7.2018 ::

Tuli & Savun vuoden 2018 lukijakysely on avautunut ja löytyy täältä.

Kerro meille ajatuksistasi ja toiveistasi lehden lukijana. Kyselyyn voi vastata anonyymisti, ja se on avoinna 22.8. saakka. Vastaajien kesken arvotaan huimia palkintoja!

Share

Tuli & Savu Annikki OFFissa

28.5.2018 ::

Tuli & Savu julkistaa vuoden toisen, 1968-aiheisen numeronsa perjantaina 8.6. klo 20.30 alkaen Tampereella ravintola Artturissa (Kauppakatu 9) osana Annikki OFF -kaupunkifestivaalia.

Mukana esiintymässä runoilijat Maria Matinmikko, Maria Laakso, V. S. Luoma-aho ja Karri Kokko. Tapahtuman juontaa Aino Huusko.

Tapahtumaan on kaikille avoin pääsy. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan loistavaa runoutta!

 

Share