Kategoriat
Artikkelit Nro 86

Itsetuhon kestävöinti: (an)arkiston poetiikkaa

Tämä teksti on uudelleenmuokattu versio Laitos-numerossa (Tuli & Savu nro 86) julkaistusta esseestä. Jos arkiston käsite on nykyään käynyt epävakaaksi, sitä paremmin se sopii malliksi poetiikalle ja tekstien olosuhteille. Arkiston ja kirjallisuuden suhde on vanhastaan läheinen, koska edellinen usein säilyttää jälkimmäistä, mutta löytyy myös teoksia, joilla on arkistoon tietoinen ja aktiivinen suhde. Poetiikan mallina arkisto […]

Kategoriat
Artikkelit Ei osastoa

Vuoden 2023 teemat

Tuli & Savun vuoden 2023 teemat ovat: 1/2023 Abstrakti, ilmestyy huhtikuussa. 2/2023 Arkisto, ilmestyy kesäkuussa. 3/2023 Pyhä, ilmestyy loka-marraskuussa. 4/2023 Puhuja, ilmestyy joulukuussa. Tekstejä työstetään pitkin vuotta. Tarjoa juttuideaasi: tulijasavu@gmail.com.

Kategoriat
Artikkelit

“The poems teach me as I am writing them about how I feel.” Interview with Jericho Brown.

The Pulitzer-prize winning poet and professor of creative writing at Emory University visited Jyväskylä as a keynote speaker for Queer Tentacles seminar, arranged by Society for Queer Studies in Finland (SQS) and the University of Jyväskylä. Brown has published three collections of poetry (Please, 2018; The New Testament, 2014; The Tradition, 2019). Doctoral researcher and […]

Kategoriat
nro 107 Sisällysluettelot

nro 107

Kategoriat
nro 107 Pääkirjoitukset

Hoivaa, iloa ja vastarintaa

Tässä numerossa pääosan saa runouspuheen sijaan runous itse.  Kun kutsuimme tekijöitä tarjoamaan materiaalia ja ideoita Queer-numeroon, sähköpostiin kolahtaneet tekstit olivat lähes poikkeuksetta runoja. Runouslehdelle tämä sopii tietysti oikein hyvin. Halusimme kokeilla, mitä tapahtuu, kun runot saavat ansaitsemansa tilan. Pyysimme myös kirjoittajia kertomaan, mitä queer tai runous heille henkilökohtaisesti merkitsee. Kirjavissa vastauksissa mainittiin asioita kuten ilo, […]

Kategoriat
Sisällysluettelot

nro 106

Kategoriat
nro 106 Pääkirjoitukset

Kaikki kirjoitus on luonnosta

Tämän numeron lähtökohtana on biotaide ja -runous, mutta tekovaiheessaan se laajeni, paisui ja kasvoi. Varsinaista biorunoutta tehdään Suomessa verrattain vähän, mutta posthumanismi ja ympäristötietoisuus ovat lyöneet läpi kirjallisuudessa. Luomakunta lähestyy runoutta poikkitaiteellisesti. Joonas Pulkkisen haastattelussa kuvataiteilija Leena Saarinen kertoo linnunlauluun perustuvista teoksistaan, ja Riikka Ala-Hakula tarkastelee Jenna Sutelan monimediaalisia töitä. Luomakunnassa teknologian nopanheitto ei kumoa […]

Kategoriat
nro 105 Sisällysluettelot

nro 105

Pääkirjoitus Tekijät Matias Loikala, Runoja Hélène Cixous, Teoksesta Sisään kirjoittamiseen Aura Sevón, Kirjoittaa, lentää, varastaa, rakastaa Rita Dahl, Runoilijan työ on merkin transgressiota Jani Anders Purhonen, Runoja Inkeri Pohjola, Requiem pour une fille aux cheveux de lin V. S. Luoma-aho, Halu ei ole paikka, eli mitä runontekeminen minulle on Dodie Bellamy, Kun sairailla on kaikki […]

Kategoriat
Arvostelut nro 103-104

Uuden tulokulman tapanikinnuslaisuutta

Tapani Kinnunen: Maitoa ja alkoholia. Enostone 2020, 48 s. Tapani Kinnusen kymmenes runokokoelma Maitoa ja alkoholia on tapanikinnuslaista runoutta Tapani Kinnusen elämästä. Kokoelman lähtökohdat ovat Kinnusen tuotantoon ja Turun runoliikkeeseen perehtyneille tutut: suora ilmaisu, tunnustuksellisuus, päihteiden käytön, seksuaalisuuden ja runoilijaelämän kuvaus ja metapoeettisuus. Uuttakin on silti tarjolla. Kinnunen on yksi keskeinen hahmo 1990-luvulla syntyneessä Turun […]

Kategoriat
Arvostelut nro 103-104

Georgica – kiitos maalle ja sen työstäjälle

Publius Vergilius Maro: Georgica. Laulu maanviljelijän työstä. Suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala. Johdanto ja selitykset Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela. Gaudeamus 2020, 400 s. Rooman eeppisen poeetan laatima, viihdyttävä heksametrirunoelma maanviljelijän työstä voi ajatuksena kuulostaa monessa suhteessa arveluttavalta. Publius Vergilius Maron (70–19 eKr.) toinen pääteos Georgica on kuitenkin yllättävä ja nerokas kompositio, jonka viihdearvo […]