The Pulitzer-prize winning poet and professor of creative writing at Emory University visited Jyväskylä as a keynote speaker for Queer Tentacles seminar, arranged by Society for Queer Studies in Finland (SQS) and the University of Jyväskylä. Brown has published three collections of poetry (Please, 2018; The New Testament, 2014; The Tradition, 2019). Doctoral researcher and […]
nro 107
Hoivaa, iloa ja vastarintaa
Tässä numerossa pääosan saa runouspuheen sijaan runous itse. Kun kutsuimme tekijöitä tarjoamaan materiaalia ja ideoita Queer-numeroon, sähköpostiin kolahtaneet tekstit olivat lähes poikkeuksetta runoja. Runouslehdelle tämä sopii tietysti oikein hyvin. Halusimme kokeilla, mitä tapahtuu, kun runot saavat ansaitsemansa tilan. Pyysimme myös kirjoittajia kertomaan, mitä queer tai runous heille henkilökohtaisesti merkitsee. Kirjavissa vastauksissa mainittiin asioita kuten ilo, […]
nro 106
Kaikki kirjoitus on luonnosta
Tämän numeron lähtökohtana on biotaide ja -runous, mutta tekovaiheessaan se laajeni, paisui ja kasvoi. Varsinaista biorunoutta tehdään Suomessa verrattain vähän, mutta posthumanismi ja ympäristötietoisuus ovat lyöneet läpi kirjallisuudessa. Luomakunta lähestyy runoutta poikkitaiteellisesti. Joonas Pulkkisen haastattelussa kuvataiteilija Leena Saarinen kertoo linnunlauluun perustuvista teoksistaan, ja Riikka Ala-Hakula tarkastelee Jenna Sutelan monimediaalisia töitä. Luomakunnassa teknologian nopanheitto ei kumoa […]
nro 105
Pääkirjoitus Tekijät Matias Loikala, Runoja Hélène Cixous, Teoksesta Sisään kirjoittamiseen Aura Sevón, Kirjoittaa, lentää, varastaa, rakastaa Rita Dahl, Runoilijan työ on merkin transgressiota Jani Anders Purhonen, Runoja Inkeri Pohjola, Requiem pour une fille aux cheveux de lin V. S. Luoma-aho, Halu ei ole paikka, eli mitä runontekeminen minulle on Dodie Bellamy, Kun sairailla on kaikki […]
Tapani Kinnunen: Maitoa ja alkoholia. Enostone 2020, 48 s. Tapani Kinnusen kymmenes runokokoelma Maitoa ja alkoholia on tapanikinnuslaista runoutta Tapani Kinnusen elämästä. Kokoelman lähtökohdat ovat Kinnusen tuotantoon ja Turun runoliikkeeseen perehtyneille tutut: suora ilmaisu, tunnustuksellisuus, päihteiden käytön, seksuaalisuuden ja runoilijaelämän kuvaus ja metapoeettisuus. Uuttakin on silti tarjolla. Kinnunen on yksi keskeinen hahmo 1990-luvulla syntyneessä Turun […]
Publius Vergilius Maro: Georgica. Laulu maanviljelijän työstä. Suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala. Johdanto ja selitykset Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela. Gaudeamus 2020, 400 s. Rooman eeppisen poeetan laatima, viihdyttävä heksametrirunoelma maanviljelijän työstä voi ajatuksena kuulostaa monessa suhteessa arveluttavalta. Publius Vergilius Maron (70–19 eKr.) toinen pääteos Georgica on kuitenkin yllättävä ja nerokas kompositio, jonka viihdearvo […]
Kirjoittamisen halu(st)a
Kuvitelkaa runoilija, jonka työ ei kumpuaisi halusta. Miksi hän kirjoittaisi, kenelle? Tämän numeron tekstit lähestyvät eri tulokulmista halun, rakkauden ja kirjoittamisen yhteyksiä. Sormet selailevat esiin Aura Sevónin hienon Hèléne Cixous -käännöksen, Tarja Hallbergin tarkan kritiikin Hanna Syrjämäen Runo-Kaarinalla palkitusta Kaikukatveesta ja Anniina Merosen vinkeän tekstin Vicente Huidobron avantgardistisesta Altazorista. Lopussa paljastuu Milka Luhtaniemen runo, joka […]
Vakaumuksen ja hurmoksen tulkintoja
William Blake: Viattomuuden ja kokemuksen lauluja