Kategoria: Pääkirjoitukset

Kieltenvälisyys ja monikielisyys nostavat esille sanojen etymologiaan, kielten yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä niiden käyttöön liittyviä teemoja. Näkökulmana ei ole ensisijaisesti tietty kieli, kielialue tai käännösrunous, sillä monikielinen runous toimii kieltenvälisellä alueella. Kielten erilaisia piirteitä ei tietoisesti pyritä sopeuttamaan tai häivyttämään, vaan ne saavat elää saman tekstin sisällä. Tämä heijastelee monikielisessä eletyssä todellisuudessa toimimista, jossa kieltenvälisyys […]

Välimerkki on olennainen kirjoitetun kielen piirre, mikrobisto taas elintärkeä tasapainon säilyttäjä maailmassa. Molempia yhdistää se, että ne on helppo jättää huomaamatta. Puhutussa kielessä välimerkkien paikalla voi olla taukoja, sidossanoja ja erilaisia eleitä, ja myös tekstissä ne ovat pienuudestaan huolimatta erityisen materiaalisia ja ruumiillisia toimijoita. Välimerkkien ja mikrobien hengessä tämä numero käsittelee yksityiskohtia ja pienten tekijöiden […]

Tässä numerossa pääosan saa runouspuheen sijaan runous itse.  Kun kutsuimme tekijöitä tarjoamaan materiaalia ja ideoita Queer-numeroon, sähköpostiin kolahtaneet tekstit olivat lähes poikkeuksetta runoja. Runouslehdelle tämä sopii tietysti oikein hyvin. Halusimme kokeilla, mitä tapahtuu, kun runot saavat ansaitsemansa tilan. Pyysimme myös kirjoittajia kertomaan, mitä queer tai runous heille henkilökohtaisesti merkitsee. Kirjavissa vastauksissa mainittiin asioita kuten ilo, […]

Tämän numeron lähtökohtana on biotaide ja -runous, mutta tekovaiheessaan se laajeni, paisui ja kasvoi. Varsinaista biorunoutta tehdään Suomessa verrattain vähän, mutta posthumanismi ja ympäristötietoisuus ovat lyöneet läpi kirjallisuudessa. Luomakunta lähestyy runoutta poikkitaiteellisesti. Joonas Pulkkisen haastattelussa kuvataiteilija Leena Saarinen kertoo linnunlauluun perustuvista teoksistaan, ja Riikka Ala-Hakula tarkastelee Jenna Sutelan monimediaalisia töitä. Luomakunnassa teknologian nopanheitto ei kumoa […]