Kategoriat
Arvostelut nro 100

Kaipuu taittoon

        Sami Liuhto Talvessa on jotain sairasta. Tyhjiö1, 42 s. Värttinäluu ei huomaa. Tyhjiö2, 58 s. Maailma hukkuu muoviin ja lämpöön. Tyhjiö3, 48 s. Mustaa oli jo varhemmin. Tyhjiö5, 64 s. Nähty nythän. Tyhjiö6, 59 s. Ajattaja. Tyhjiö7, 66 s. Käsite 2019.   Loppuvuodesta 2016 aloittanut Käsite-kustantamo julkaisi rivakasti, maaliskuun ja toukokuun 2019 […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Opas runojen rakentamiseen

Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli & Johanna Venho Runomatkaopas — harjoituksia ja työpajoja lapsille Aviador 2019, 114 s.   Runouden pariin innostavia oppaita on viime vuosikymmenellä julkaistu useita. Tommi Parkolta on ilmestynyt monta puheenvuoroa aiheeseen liittyen, esimerkiksi Runouden ilmiöitä (2012), toimitettu artikkelikokoelma Runon vapaus. Syventävä opas runouden kirjoittamiseen ja lukemiseen (2014) sekä aivan hiljattain Runosta, rakkaudella […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Ihmisen ajan proosarunouksia

   Jyrki Kiiskinen: Kiiskiset. Teos 2019, 60 s. Pertti Saloheimo: Ennustus linnuston tulevaisuudesta. WSOY 2019, 77 s.   Ihminen ei päätöksineen ole koskaan ainut kaltaisensa, vaikka olisikin itsekseen tai yksin. Pertti Saloheimon esikoisteos Ennustus linnuston tulevaisuudesta ja Jyrki Kiiskisen Kiiskiset tarkastelevat yksilöä, tämän käpertymistä omaan itseensä sekä suhdetta maailmanlaajuisiin, historian läpi ulottuviin ja yhä jatkuviin […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Tyhjä yltäkylläisyys

Miia Toivio Sukupuutot Teos 2019, 84 s.   Kysymys ihmisen ja luonnon monimerkityksisestä suhteesta ja etenkin sen yhä syvenevästä kriisistä on nykykirjallisuuden, myös -runouden keskeistä sisältöä. Uudelle kirjallisuudelle on ominaista posthumanistinen näkökulma, jossa eettisen ja moraalisen tarkastelun piiriin asettuu kaikki elollinen ja ihmisen lisäksi toimijuus suodaan niin eläin- kuin kasvikunnallekin. Menneen kirjavuoden esimerkkejä ovat esseekokoelmista […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Maailmojen rajoilla

    Pauliina Haasjoki Promessa. Otava 2019, 85 s. Himmeä sininen piste. Poesia 2019, 319 s.   Luen Himmeää sinistä pistettä samaan aikaan kun Australian metsät palavat. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa kuivuutta pidetään osallisena maastopalojen aikaistumiseen ja intensiteettiin. Arviot paloissa kuolleiden eläinten määrästä liikkuvat tätä kirjoittaessani 900 miljoonasta miljardiin eläinyksilöön. Menehtyneiden eläinten uhrimäärät ovat niin suuria, […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Mustasta, valkoisesta ja punaisesta ihosta

Judith Kiros O Albert Bonniers Förlag 2019, 109 s.   Ruotsalaisen Judith Kirosin (s. 1989) esikoisrunoteos O on saanut lukuisia kiittäviä arvioita ruotsalaisissa lehdissä. Kirja on sekoitus lyhyttä runoa ja pienimuotoisia esseitä lähestyviä tekstejä. Teos käsittelee ihonväriä, rasismia ja ihmisten välistä epätasa-arvoa. Iho on teoksessa keskeinen, se maalataan mustaksi tai valkoiseksi, sitä pestään niin kauan […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Hellemmät napit

Gertrude Stein Hellät nappulat suom. Tuomas Kilpi Oppian 2019, 115 s.   Gertrude Steinin uraauurtava proosarunoteos Tender Buttons (1914) on saanut kuluneella vuosikymmenellä Suomessa yllättävän paljon huomiota. Markku Innon käännös otsikolla Herkät napit ilmestyi vuonna 2013, ja kolme vuotta aiemmin Nuori Voima julkaisi siitä valikoiman runoja Stein-teemanumerossaan Aki Salmelan suomentamana. Nyt Tuomas Kilpi on kääntänyt […]

Kategoriat
Arvostelut nro 100

Kivien pysyvyydestä

Anna Tomi Huomisen vieras Poesia 2019, 81 s.   Kivi, elottomasta aineesta muodostunut pala maailmaa. Maan alle hautautuneiden objektien avulla ihminen etsii tulkintaansa menneestä, ajasta ennen itseään. Kivi kiteytyy, ylittää ajan. Kivi on synekdokee, osa niin välitöntä ympäristöämme kuin avaruuttakin. Se muistuttaa meitä yhteydestämme maailmankaikkeuteen, suuruudesta pienuudessa sekä mahdollisuudesta maan ulkopuoliseen elämään. Tutkimuskohteen lisäksi kivi […]

Kategoriat
Artikkelit nro 100

Lyyrinen essee

  Lyyrinen essee on sanana suomalaisella kirjallisella kentällä melko käytetty, mutta sen määritelmiä on käsitelty kirjallisuuslehdissä varsin vähän osana keskustelua. Kokosin oheen muutamia lajin määritelmiä ja muita lähteitä Kate Zambrenon haastattelun taustoitukseksi. Lyyrisen esseen (lyric essay) asema alkoi vakiintua amerikkalaisessa kirjallisuudessa, kun John D’Agata ja Deborah Tall julkaisivat vuonna 1997 lajia määrittelevän tekstin Seneca Review […]

Kategoriat
Artikkelit nro 100 Tulilanka

Limittyviä tiloja, nähtyä lukemista

  Vasemmalta alkaen J.P. Sipilän runovideoinstallaatio, Mikael Bryggerin & Marko Niemen digitaalinen runo ja Kristian Blombergin runoheijastus.   Matkustin eräänä torstaipäivänä, 29.8.2019, Jyväskylästä Kuopioon tutustumaan Lauri Hein kuratoimaan kokeellisen runouden näyttelyyn Galleria Ars Liberassa, nimeltään PAINO — kokeellista runoutta. Kesä oli lopuillaan mutta päivä oli läkähdyttävän kuuma — aurinko porotti ja iso digitaalinen lämpömittari Kuopion torin kulmalla […]