Kategoriat
Arvostelut nro 111

Mooseksen perintö

Matti Hagelberg: Läskimooses. Asema Kustannus 2021, 1488 s. Tommi Musturi: Cracking. Zum Teufel 2021, [132 s.] Tulkinnalla on aina syynsä ja seurauksensa. Ranskalainen keksijä Jacques de Vaucanson kehitti 1700-luvulla mekaanisen ankan, jonka petollinen ulkomuoto antoi alkunsa tunnetulle ajatusketjulle: jos jokin liikkuu kuin ankka ja puhuu kuin ankka, kyseessä on ankka. Logiikassa tällaista päättelytyyppiä kutsutaan abduktioksi […]

Kategoriat
Arvostelut nro 103-104

Uuden tulokulman tapanikinnuslaisuutta

Tapani Kinnunen: Maitoa ja alkoholia. Enostone 2020, 48 s. Tapani Kinnusen kymmenes runokokoelma Maitoa ja alkoholia on tapanikinnuslaista runoutta Tapani Kinnusen elämästä. Kokoelman lähtökohdat ovat Kinnusen tuotantoon ja Turun runoliikkeeseen perehtyneille tutut: suora ilmaisu, tunnustuksellisuus, päihteiden käytön, seksuaalisuuden ja runoilijaelämän kuvaus ja metapoeettisuus. Uuttakin on silti tarjolla. Kinnunen on yksi keskeinen hahmo 1990-luvulla syntyneessä Turun […]

Kategoriat
Arvostelut nro 103-104

Georgica – kiitos maalle ja sen työstäjälle

Publius Vergilius Maro: Georgica. Laulu maanviljelijän työstä. Suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala. Johdanto ja selitykset Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela. Gaudeamus 2020, 400 s. Rooman eeppisen poeetan laatima, viihdyttävä heksametrirunoelma maanviljelijän työstä voi ajatuksena kuulostaa monessa suhteessa arveluttavalta. Publius Vergilius Maron (70–19 eKr.) toinen pääteos Georgica on kuitenkin yllättävä ja nerokas kompositio, jonka viihdearvo […]

Kategoriat
Arvostelut nro 105

Vakaumuksen ja hurmoksen tulkintoja

William Blake: Viattomuuden ja kokemuksen lauluja

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Nörttiyden rajamailta

Don Paterson Zonal Faber & Faber 2020, 80 s. Don Paterson (s. 1963) kuuluu konstellaatioon, josta nimetään kunkin tarkoituksen mukainen Britteinsaarten merkittävin nykyrunoilija. Hänet tunnetaan myös mitallisuuden saloja luotaavasta runoteoriastaan (The Poem, 2018), Shakespeare-analyyseistään ja Rilke-käännöksestään. Siksi herättää, ainakin minussa, aivan omanlaistaan mielenkiintoa, kun hänen uusimman kokoelmansa Zonalin antennit on suunnattu kohosteisen kuolemattomista kysymyksistä populaarikulttuuriin […]

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Nuoruuden murheelliset kahleet

Tomi Sonster Kahlekuninkaan hovissa ntamo 2020, 80 s. Vuonna 1969 King Crimson julkaisi levyn, josta tuli progressiivisen rockin perusteos. Yhtyeen nimeä mukaileva In the Court of the Crimson King on mellotronien, puhaltimien ja rock-kokoonpanon säestämä scifidystopia, jonka nimikappaleen majesteetilliset äänimaisemat taustoittavat tarinaa pahaenteisestä Purppurakuninkaasta. Mahtaileva nimi viittaa Luciferiin, eikä yhtyeen visioita muutenkaan voi syyttää symbolismin […]

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Diagnoosien, geenien, urotöiden, sukupuolten ja unelmien alla

Elsa Tölli Fun Primavera Omakustanne 2020, 54 s. Nuoren Voiman runousnumerossa 4/2018 kirjoitin toiveestani, että joku lavarunoilija olisi yleisön ulottuvilla yksinomaan esiintymällä eikä julkaisisi yhtään teosta. Kolumni alkaa Raumalta, baarin kellarista, jossa näin ensimmäisen kerran Elsa Töllin esiintymässä. Äänenpainot, rytmit ja intensiivisyys tekivät vaikutuksen. Kolumni ja ilta Raumalla palasivat mieleeni, kun luin Töllin esikoisteosta Fun […]

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Runon ja lain liitto

Jarkko Tontti Lain laita. Runoja Aviador 2020, 77 s. Kymmenisen vuotta on vierähtänyt Jarkko Tontin aiemmasta runoteoksesta Jacasser (2009). Teos rakentui samannimisen Jacasser-runohahmon ympärille, joka on Tontin lukijoille tuttu esikoisteoksesta Vuosikirja (2006). Runouden lisäksi Tontti on julkaissut useita romaaneja, joista varhaisin Luokkakokous on vuodelta 2007, sekä kaksi esseekokoelmaa. Aikoinaan Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla noteerattu Vuosikirja on […]

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Subjektien ja maisemien toisikseen muuttumisesta

Riitta Ei ole turhaa Poesia 2019, 88 s. Ei ole turhaa on Turkissa kauan asuneen ja myös turkiksi kirjoittaneen Riitan toinen suomenkielinen runoteos. Suomenkielinen esikoisteos Vallaton maa (Sanasato) julkaistiin vuonna 2010. Suomalaisen ja etenkin Poesian kautta viime vuosina julkaistun nykyrunouden antroposeenitietoisen minimalismin rinnalla teoksen vuolaan lörpöttelevä ääni erottuu omaleimaisesti ryöpsähdellen. Vähäeleisempään ilmaisuun tottuneelle voi olla […]

Kategoriat
Arvostelut nro 102

Runoilun kamalasta himosta

Mihail Lermontov Kultaa ja myrkkyä suomennos Olli Hyvärinen, kuvitus Mari Räsänen Atrain&Nord 2020, 179 s. Venäläisen Mihail Lermontovin (1814—1841) runojen suomennoksista koostuva julkaisu Kultaa ja myrkkyä raamitetaan poikkeuksellisen voimakkaasti henkilöhistorialliseksi. Välittömästi nimiölehtien jälkeen, jopa ennen suomentaja Olli Hyvärisen alkusanaa, seuraa vuosilukujen mukaan jäsennetty biografia. Suomentajan suppea puheenvuorokin keskittyy lähinnä Lermontoviin historiallisena henkilöhahmona. Samalla vaikuttaa vahvasti […]