26.8.2011 :: Arvostelut, Nettijulkaisu
Igor Kotjuh: Yritys kumppanuudeksi. Suom. Jukka Mallinen ja Hanna Samola. Savukeidas 2010
Miksihän suomentaja Jukka Mallinen sanoo esipuheessaan vironvenäläistä runoilijaa Igor Kotjuhia modernistiseksi? Kun luen kirjaa, suomennosvalikoimaa Yritys kumppanuudeksi, päällimmäinen vaikutelma on ilman muuta jälkimoderni, ainakin meikäläisittäin ajateltuna, ja siksi Mallisen sanat jäävät mietityttämään.
15.8.2011 :: Arvostelut, nro 64
Auli Särkiö: Sarmatia. Mäntykustannus 2011
Mikä se sellainen Eurooppa on, jossa joku sodanjälkeisessä Puolassa pyyhkii pölyt Steinwaylta? Mikä sellainen, jonka museoissa seisovat yhäti samat marmoripintaiset apollot, ja sellainen, jota kutsua “väriseväksi parfymoiduksi mantereeksi”?
15.8.2011 :: Arvostelut, nro 64
Jan Hellgren: Mistä käytämme nimeä ” ”, ntamo 2008; Kohina, ntamo 2010
Jan Hellgrenin runokirjoissa ei ole sanoja, joista saisi selvää. Sanahahmoja, raaputtaen yliviivattuja, on. Paperia on rikottu. Kurottu neulan ja langan avulla. Poltettu. Rypistetty, hangattu, piirretty ja pyyhitty väkivalloin pois.
29.5.2011 :: 4|2010, Arvostelut
Eino Santanen: Punainen seinä, Teos 2010
Kun luen Punaista seinää, mieleeni tulee jatkuvasti eräs jokamieheyttä tutkiva runokirja, Conrad Aikenin The Coming Forth by Day of Osiris Jones (1931). Siinä Mr Jonesin muistoa vaalivat esineet, kuten peilit, partasudit ja puistonpenkit, joita hän käytti ja kosketti. Miljöö on arkinen, jopa banaali, hieman sukupuolinen. Vainaja ei ole erityinen, hän [...]
23.12.2010 :: 2|2010, 3|2010, Arvostelut
L. Onerva: Liekkisydän. Valitut runot. toim. Hannu Mäkelä. Tammi, 2010
Liekkisydän, valikoima L. Onervan (1882–1972) runoja, on leipomassa runoilijattaresta kansallista klassikkoa. Toisin kuin kirjan liepeen teksti lupaa, valikoima ei suinkaan kerro millainen oli tämä ”tyystin uudenlainen tekijä” suomalaisessa runoudessa, vaan tämänkin teoksen jälkeen hänet tunnetaan Eino Leinon ”muusana” ja Leevi Madetojan vaimona.
31.3.2010 :: 4|2009, Arvostelut
Runo vieköön. toim. Kari Levola. Tammi 2009
Runo vieköön -opas. Annamari Saure ja Kari Levola. Lukukeskus 2009
“Tärkeintä runoa lukiessa on elämys. Kun ihminen lukee runon, hänessä tapahtuu jotakin [...]”
Runo vieköön -opas
Tammi ja Lukukeskus ovat tehneet yläasteikäisille runoantologian Runo vieköön ja samannimisen oppaan. Runoilijoita on haastettu kirjoittamaan tekstejä nuorille lukijoille. Opettajien opasvihkoon on hahmoteltu runon lukemisen käsitteitä, [...]
15.12.2009 :: 3|2009, Arvostelut
Marianna Kurtto: Maisemasta läpi. WSOY 2009
Marianna Kurton toinen runokokoelma Maisemasta läpi on hyvin kaunis. Se on viileä ja kaukainen, kuin taulu, jonka pinta on krakeloitu, täynnä halkeamaa mutta tiiviin lakkapinnan alla. Ikäänkuin barthesilaista halkeamalähtöistä lukutapaa ivatakseen Maisemasta läpi on erittäin tiivis; maisemasta toki ollaan läpi, mutta maisema on vettä läpäisemättömän, rikkumattoman kerroksen alla, suljettuna ihmeelliseen [...]
29.11.2009 :: 1|2009, Arvostelut
Juha Siro: Satakieli! Polyfonisia runoja. Like 2008.
Ensimmäinen lukukerta: “vain mongoliaa”
“Me tehtiin matkaa Ulan Batoriin poliisien moottoripyörillä”
(“Varastettu tarina”, 66)
Satakieli! lupaa polyfoniaa eli moniäänisyyttä. Luen polyfoniaa mukautuvasti. Asetun ääneen kuin villahanskaan, olen kotona taas, laulakoon kuka mieli. Satakielen! laulu on kollaasien kollaasi, jotain mikä on edessämme jatkuvasti. Ja tunnistettava. Satakieli! “polyfonisina runoina” väittää, että monet äänet ovat [...]
27.9.2009 :: Arvostelut
Hannele Huovi: Karvakorvan runopurkki.
Kuvitus Kristiina Louhi. Tammi 2008
Eräänä päivänä kiukut karkasivat pojan suusta. Ne valtasivat koko talon, ne menivät isosiskon kirjoituspöydälle sanomaan ää-ää-ää, veljen sukkien pohjissa ne ritisivät, pikkusiskon hampaattomasta suusta kaikuivat. Illalla kaikki sanoivat vakavina: äiti, tuleeko tänään iltasatua? – Kyllä, luetaan runoja.
Avattiin Karvakorvan runopurkki. Suljettiin Kiukkupurkki. Poika totesi, että sinne menivät kiukut. Ja [...]
