Helsingissä Rikhardinkadun kirjastossa avautunut hieno Tuli&Savu-lehden vaiheita esittelevä näyttely on avoinna 30.8. saakka. Esillä on runoja, lehden taittoa ja selailukappaleita vuosien varrelta. Jos vielä et ole ehtinyt vierailla näyttelyssä, nyt siihen on hyvä syy: näyttelyn oheistapahtumassa torstaina 29.8. klo 18.00 Tuli&Savun entiset ja nykyiset päätoimittajat saavat puheenvuoron kirjaston näyttelytilassa. Kuulemme ajatuksia paitsi kulttuurilehden tekemisestä myös […]
Kategoriat
nro 71
Vuosien saatossa ilmestyneiden Tuli&Savu-lehtien teemoja ei voi lyhyesti niputtaa tai kuvata korostamatta niiden moninaisuutta: On liikuttu erimaalaisissa ja erikielisissä runouksissa, käsitelty ismejä tai pohdittu eri taiteenlajien tai kirjallisuuden lajityyppien ja runouden välisiä suhteita. Toimituksen tarkoitus on ollut rikastuttaa suomalaista runouden lukemista ja kirjoittamista, avata ja syventää runoudesta käytäviä keskusteluja – luoda läpivetoa ja usein jättää ovien […]
Kategoriat
nro 69-70
’TRADITIO’
Pelkkä ajatus, miltä Amerikka näyttäisi jos klassikoilla olisi laaja levikki (…) (Ezra Pound, ”Cantico del sole”) Kulttuuri sisältää kosolti paikkaansa pitämättömiä ”ajatuksia”, jotka tavan sitkeällä itsepintaisuudella kykenevät monistumaan aina vain uusien ihmisten ajatuksiksi. Yksi näistä on tradition nimeäminen kuivaksi, kuivemmaksi, kuolleeksi. Esimerkiksi Tristan Tzara (1896–1963) väitti lukevansa vain elossa olevia kirjailijoita, koska he sentään ovat […]
Kategoriat
Poeettisen tiedon puolustukseksi
Janne Nummela, Tommi Nuopponen, Jukka Viikilä: Ensyklopedia. Poesia 2011. Ensyklopedia on yhtä aikaan tiedon järjestelmä, ehdotus tuoksi tiedoksi ja näiden molempien kritiikiksi. Toisin sanoen ensyklopedia on ehdotus mahdollisimman perustelluksi maailmanjäsennykseksi. Hyvistä aikeistaan huolimatta valistuksen ensyklopediahankkeet olivat kääntöpuoleltaan tiedollista imperialismia: ensyklopedinen tieto, oli se kuinka itsekriittistä tahansa, on yhtä kaikki tehokas tapa hallita tiedon sisältöä, tietämisen […]
Karri Kokko: Toisaalta. poEsia 2010. Yhtäältä näkee eri tavoin kuin toisaalta. Tästä lähtökohdasta vaikuttaa Karri Kokko laatineen uusimman teoksensa Toisaalta (2010). Kirjan kannessa on merkistöä, joka voisi olla jonkin kielen aakkosia tai vain suomea väärin kirjoitettuna, krumeluurein ja koristein. Tunnustan jopa tarkistaneeni peiliä apua käyttäen, olisiko kannessa sittenkin jotain tuttua. Ei ole.
Jonimatti Joutsijärvi: Ei mikään itsessään. Sanasato 2010. Ensimmäisessä esseekokoelmassaan Ei mikään itsessään Jonimatti Joutsijärvi kiinnittää huomionsa kielen vierauteen: kieli on tuntematon ja kiinnostava kuin vastasyntynyt lapsi Alli, jolle osoitetulla kirjeellä Joutsijärvi aloittaa kirjan.
Kategoriat
Tunteen myyttinen tuhovoima
Marguerite Yourcenar: Tulet. Suom. Jussi Lehtonen. Teos 2011. Subjektiivisen tunnekokemuksen representaatio lienee lyriikan pohjimmaisista tarkoitusperistä sitä kaikkein säilyväisintä sorttia. Ei-kielellisen piiriin kuuluvan, alati liikkeessä olevan intiimin elämyksen pukeminen säkeiksi on runouden historian aikana saanut paitsi kaikkein tyhjänpäiväisimmän sentimentaalisen sanasilpun, myös koskettavimman mahdollisen kaunotaiteen olomuotoja. Marguerite Yourcenarin (1903–1987) alun perin vuonna 1936 julkaistu tekstikokoelma Tulet sijoittuu […]
Kategoriat
Runon rytmistä
Runoilija Tommi Parkko (TP) ja runoilija Jorma Vakkuri (JV) keskustelevat runon rytmistä pohdiskellen aihetta lähinnä tekijän mutta myös kokijan näkökulmista. JV: Onko kaikissa runoissa rytmiä? TP: On aina jonkinlaista. Kiusaannumme, jollei runon rytmi toimi, tai ihastumme, jos rytminen ratkaisu toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta. Runon synty voi olla lähtöisin rytmielämyksestä. Rytmiä on kuitenkin vaikea täsmällisesti paikantaa. […]