Silja Järventausta Ympäristön avajaiset Teos 2020, 54 s. Onko kielen aina vastattava maailmaa, tai vastattava maailmalle? Vai saako kieli puhua mistä tahtoo, miten tahtoo ja koska tahtoo? Entä saako kieli puhua omaksi ilokseen, puhua vain koska tahtoo? Onko kielen tehtävä vain kaiuttaa maailmaa, vai saako se myös itse luoda sitä tai vähintään tutkia sitä, kyseenalaistaa […]
Riippuvuuteni valokuvasta alkoi Sisä-Savon lehden lainaamasta kamerasta toukokuussa 1979. Samalla japanilaisella kuvasin amerikkalaiselle filmille jutun, jossa ensimmäisen kerran sain julkaistua sekä valokuvan että siihen liittyvän runon. Mustavalkeita otoksia autiolta kotitilalta kuvittivat Jarkko Laineen ”Maamme”-runon säkeet: ”Työhevosen turpa hamuaa apilaa piikkilangan takaa / Haravakoneen piikkeihin takertuu etanoita ja usvaa.”[1] Oriveden Opistossa valokuvaaja Matti J. Kalevan työpajan […]
Pinnistän esiin maasta, revin juurakoita, raastan maanpintaa. Puistan multaa päältäni voittajana, otan kuvia. Ei se niin mennyt, sanoo Maa myöhemmin. Minähän sinut työnsin ulos, pukkasin oikein luvan kanssa, nyt saa työntää. Metsä huokasi aah, suot hyllyivät. Vai niin, sanon apeana. Herooinen tarinako muistivirhe, itsekeksitty. Maa lohduttaa: tässä sinulle kimpale vapautta, kourallinen oranssia maata. Tartun könttiin, […]