T&S Blogi

Toimitus bloggaa!


Änkytystä ja kolinaa eetterissä

30.6.2008 :: T&S Blogi

Kävimme tänään keskipäivällä Mikaelin kanssa Ylen Kultakuumeessa (kuuntele höpinämme täältä, itse en uskalla…) juttelemassa mukavia: toteamassa, että 15 minuuttia on lyhyt aika, mutta siihen mahtuu (ainakin minun osaltani) paljon änkytystä, sekavia puhunnoksia ynnä muuta kolinaa. Vaikeaa!

Puhuttiiin muun muassa lehden tekemisen vastuusta, ja voi harmi miten vähän tuli mieleen. Ainakin sen olisin nyt jälkikäteen tahtonut vielä lisätä, että mietittäessä kriteereitä, joilla etenkin uusien tekijöiden runoja julkaistaan olemme pyrkineet ajattelemaan, että julkaistavilla runoilla pitäisi olla jonkinlaista uutisarvoa. Että tässä on nyt kiintoisa uusi tekijä, jonka runoihin kannattaa tutustua. Myös vastaus kysymykseen kokeellisen (taas kerran!) ja perinteisen runouden suhteesta jäi luvattoman tyngäksi. Silti haastattelutilanne oli oikein miellyttävä ja kodikas.

Ylihuomenna keskiviikkona junailemme Kajaanin runoviikoille . Matkaan lähtevät molempien päätoimittajien lisäksi ex-pt Teemu Manninen ja Nokturnon Marko Niemi. Torstaina 3.7. klo 14.00 esitelmöitsemme runouden uusista muodoista ja illalla osallistumme ja esiinnymme Huutomerkin Off-klubilla. Tervetuloa!

Share

Tuli&Savu: mainio ostos

13.5.2008 :: T&S Blogi

Juhlanumero 2/08 on alkanut kovaa vauhtia taittua ja ilmestyy ihmisten ilmoille kesäkuun toisella viikolla, parahiksi juhannukseksi. Vierailimme tänään uusien taitajiemme kanssa Art-Printissä – ihmeen tyytyväisiä ja halukkaita sponsoroimaan ja auttamaan, sietämään runollisen kituuttavaa taloudenpitoamme tuntuvat olevan edelleenkin. Hatunnosto ja pyöritys ilmassa, niiaus, kumarrus ja pokkaus sekä Taikin graafikoille että Art-Printin väelle!

Viikonlopuksi viedään Tulta Ouluun kirjamessuille. Ouluunkaan ei päästäisi ilman Huutomerkin aktivistien avittamista ja kannustusta. Siellä Huutomerkin osastolla lehti nyt kuitenkin oleilee, irtonumeroina ja tilauskuponkeina.
Tulkaa ja ostakaa! Tämä on mainos.

Kuten Charles Bernstein ei sanoisi, mainos on päämäärätietoinen hyötyä tavoitteleva taloudellisessa ahdingossa oleva runo. Tristan Tzaraa tulevasta numerosta lainaten: ”olette minulle velkaa 849,50 frangia”.

Share

Tulta Jyväskylässä

11.4.2008 :: T&S Blogi

Tervetuloa lehteilemään Tuli&Savua Jyväskylän kirjamessuille alkaneena viikonloppuna 12.-13.4.08.

Painotuoreutta jälkitunnelmoivan numeron 1/08 lisäksi esillä myös vanhempia Tuli&Savuja, mahdollisuus tilata lehteä ja rupattaa toimituksen edustuksen kanssa. Tuli&Savu sekä kustannusliike Nihil Interit löytyvät  samalta messutiskiltä Savukeidas-kustannuksen kanssa.

Share

Tikulla jäätä

4.4.2008 :: T&S Blogi

Tuli&Savu on 2000-luvulla vuoroin leimattu, vuoroin kohotettu kokeellisen runouden äänitorveksi.  Totta toinen puoli.

Eilen  satuimme toimituksen kanssa Pasilan kirjastoon erittäin onnistuneen Anna Ahmatova-illan jatkoille. Vaikka Ahmatovaa tuskin voi pitää kokeellisena kirjoittajana, keskustelumme kääntyi kokeelliseen runouteen. Yritimme hetken aikaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä ihmettä ja kummaa termillä oikein tarkoitetaan. Lopputulos oli aporia. Ainakaan minä en päässyt yksimielisyyteen edes itseni kanssa siitä, mitä se, mitä kutsun “kokeelliseksi”, on. » Lue lisää

Share

merkityksien hakemisesta: tarkennusta edelliseen

1.3.2008 :: T&S Blogi

Tulin edellisessä viestissä puhuneeksi tai kirjoittaneeksi vähän mutkia suoriksi. Tässä korjausta edelliseen viestiin. Ja suuret pahoittelut epätarkkuudesta!

 Tytti Heikkinen tarkentaa:

”Se, kun sanoin, että runoissa on ahdistava, sulkeutuva pinta, joka ei johda mihinkään, ei koske koko
runokirjaa. Tarkoitin tällä vain osaston ’Otin suklaapatukan ja aloin syödä´ -runoja.  Sen sijaan siteeraamasi runo on aivan toista ääripäätä, merkityksiä täynnä. Siinä googlettelun paras hauskuus onkin: vaikka ei pyri mihinkään erityisesti, saattaa silti tulla tuottaneeksi jotakin, joka, jos ei muuta,
antaa ainakin illuusion tarkoituksellisuudesta ja jostain aika syvällisen tuntuisista merkityksistä etc. Itse pidän enemmän googlettelun tästä puolesta, mutta jollain perverssillä tavalla kiehtoo myös sellaisten kertakaikkisten tyhjiöiden luominen, joita suklaapatukka-osasto edustaa.”
 

Share

Leikki jatkuu

23.2.2008 :: T&S Blogi

”Fantasia ja sukkeluus ovat sinulle kaikki kaikessa! Saalista suloista hohdetta ja pistä leikki vakavaksi, niin tartut keskeiseen ja löydät uudelleen kunniarvoisen taiteen korkeassa valossaan!”  (Friedrich Schlegel, fragmentti sarjasta die Ideen, Athenaeum, 1800)   

Istuin eilen Kansalliskirjaston erikoislukusalissa selailemassa  Athenaeum-kirjallisuus- ja kulttuurilehteä, jonka ympärillä saksalainen romantiikka sai alkunsa. Tarkoituksenamme on suomentaa Tuli&savun juhlanumeroon (2/08) otteita kuuluisista, klassikoiksi muodostuneista runous- ja kirjallisuuslehdistä. Kopioin Friedrich Schlegelin fragmentteja käsin muistikirjaani. Kotona huomasin, että Vesa Oittinen olikin jo suomentanut osan valitsemistani fragmenteista  Oi runous- teokseen.  

Yllä olevassa, tietääkseni aiemmin suomentamattomassa fragmentissa, Schlegel tuntuu olevan pinnan- ja leikin taiteen kannattaja.  Suloinen hohde (lieblicher Schein) voitaisiin suomentaa myös esimerkiksi suloiseksi kiilloksi, paisteeksi tai näennäisyydeksi.  

 Viikko sitten Tampereen Poikki!-tapahtumassa kuuntelin Tytti Heikkisen esikoiskirjan  Täytetyn eläimen lämpö (Poesia, 2008) julkistamistilaisuutta. Täytetyn eläimen lämpö on kirjoitettu netin hakukoneita apuna käyttäen. Heikkinen puhui haastattelussa (kammottavan) täydellisestä pinnasta, jota hän oli kirjoittaessaan tavoitellut.  Täydellisellä pinnalla Heikkinen ymmärtääkseni tarkoitti ainakin sitä, että hän antaa satunnaisuudelle paljon tilaa kirjoitusvaiheessa ja  että hän ei runoissaan pyri ilmaisemaan itseään.  

Heikkisen kommentti on, kuten häntä haastatellut Miia Toivio sanoi, yllättävä. Hänen runonsa, samoin kuin esimerkiksi Teemu Mannisen myös hakukoneita hyödyntävän Lohikäärmeen pojan (Tammi 2007) runot tuntuvat ilmaisevan kovastikin, ja varsin tuskaisia asioita:   

”Unessa salaa toivoin, että minusta tulisi muutakin kuin reagointikielto pelkotilanteissa, ilmeinen morsian pahnoilla, hiekkaa suuhun ja lopuksi näkymättömyys ja yksinäisyys, se oli suurin syy oman lapseni synnytykseen. Sen pää keikkui avautumisvaiheen lopussa vielä korkealla, sitten reunalta putoaminen ja haparointi, kai se saa syntyvän menettämään kaikki sosiaaliset taitonsa ja karjumaan ensimmmäisen kysymyksensä julki: ’Kuka tuo vieras on?’”  (Tytti Heikkinen, Täytetyn eläimen lämpö, 2008) 

 Selitys, jonka mukaan merkitys on peräisin lukijasta, että lukija aina näkee joka tekstissä merkitystä ja ilmaisua, ei kelpaa. Runon puhuja on niin yhtenäinen ja maailma niin koherentti, ettei lukija mitenkään voi heijastaa runoon mitä tahansa. Keskustelun lopuksi jäin itse miettimään sitä, kenen tai keiden tunteita ja kokemuksia hakukonerunot välittävät. Millä tavalla runo suhtautuu puhujaansa/puhujiinsa?   

Ensi torstaina 28.2. klo 18.00 Pasilan kirjastossa järjestetään keskustelutilaisuus, jota olen odottanut kauan ja innolla. Keskustelun aiheena on ”Tuli&Savu ja suomalaisen runouden paradigman muutos 2000-luvulla”.  Jukka Koskelaisen juontamassa keskustelussa puhuvat Tuli&savun 2000-luvun päätoimittajat Miia Toivio ja Teemu Manninen ja nykyisestä toimituksesta Mikael Brygger.  Kuinka janoankaan tietää mistä puhumme, kun puhumme 2000-luvun paradigmasta.

Pohdiskelimme aihetta alustavasti jo eilen aamulla toimituksen kanssa apurahahakemuksia pyöritellessä. Kyse on ennen kaikkea teknisestä muutoksesta, sanoi Mikael, internetistä ja siitä mitä se tuo mukanaan.

Yksi nettiparadigman (?) ulottuvuuksista on runous, joka rakennetaan netistä löydetystä materiaalista.  Netistä löytyy hirviömäisissä määrin sisäisyyttä, tunnetta, kipua, ihmiskohtaloita, perattuja sisälmyksiä. Onko se jo valmiiksi runoutta? Vai tarvitaanko vielä runoilijaa leikkimään se runoudeksi? 

Share

Lehden kuulumisia ja menemisiä

14.2.2008 :: T&S Blogi

Vuoden  2008 ensimmäinen Tuli&savu on ehtinyt jo taittajien käsiin. Sisällöstä uupuu enää arvostelu Göran Sonnevin Valtamerestä, jota minun pitäisi kiireesti viimeistellä. Maaliskuussa ilmestyvän numeron teemoja ovat mm. runosarjat ja virolainen runous.

 Muut tämän vuoden numerot ovat hurjaa vauhtia tekeillä: 2/08:ssa muistellaan Tuli&savun kunniakasta, pitkää historiaa: 50+ numeroa! Juhlanumeron teemoja ovat juhlat, kirjallisuuslehdet ja julkisuus ja numeron olisi määrä ilmestyä toukokuussa. 

Syksyn ensimmäisen (3/08) numeron teemana on proosa.  Runouslehden proosanumerossa on määrä syventyä proosan ja runon väliseen rajankäyntiin. Tätä numeroa varten olemme erityisen kiinnostuneita ”runollisista proosateksteistä” – eli, jos pöytälaatikoistasi löytyy jotakin tämänkaltaista, oli kyse sitten käännöksistä tai itse kirjoitetuista teksteistä, älä epäröi! Tule lähelle! Lokakuussa ilmestyvässä numerossa tarkastellaan myös runofantasiaa ja runosatua, ts. fantasiaa ja satua runoudessa.  

Vuoden viimeisessä numerossa teemana on kritiikki. Kritiikkinumeron suunnittelu on vielä kovasti kesken, jos kunnolla alkanutkaan. Lähtökohtana numerolle on tilanne, jossa tällä hetkellä runoutemme liikuskelee: miten ihmeessä arvostella runoteoksia, kun ne ovat yhtä  kaukana toisistaan kuin linnut ja tietokonepelit? Mikä on hyvää, mikä huonoa, mikä pahaa? Mihin voimme arviomme perustaa?  Kritiikkinumerossa aikeenamme olisi nostaa esiin myös tyylin ja maun alati vaihtelevia, ikiaikaisia kysymyksiä. Kaikenlaiset ideat ja ehdotukset kritiikkinumeron sisältöön ovat erittäin tervetulleita!  

2/08:sta alkaen Tuli&savun perusrakenteessa on määrä tapahtua hieman asettumista, jämäköitymistä tai jumittumista –  samoin toimituksen järjestäytymisessä tapahtuu  muutoksia tuossa samassa numerossa. Tarkempaa tietoa odotettavissa myöhemmin. Yksi iloinen muutos on kuitenkin jo ehtinyt tapahtua, toimitukseen on saatu uusi toimittaja ja ylpeydenaihe, jyväskyläläinen kirjallisuudentutkija Kristian Blomberg. JEE! 

Ensi lauantaina Tampereen Työväenteatterissa järjestetään vaihtoehtotapahtuma POIKKI! Tuli&savu on paikalla melkein koko vahvuudessaan. Tulkaa iltaklubille! Tulkaa tiskille tervehtimään meitä, ja ainakin selaamaan, hypistelemään ja näpräämään lehtiä! 

Jussi Vähämäen, Jyväskylästä hänkin,  sanoin: 

 ”Leikki on aina jotenkin tekemisissä pyhien asioiden koskettamisen ja niillä ´näpräämisen´ kanssa. Se on fyysistä, aistimellista ja ruumiillista[…] Leikki on peräisin kultista tai rituaalista. Se on kuitenkin kultin irrottamista sen uskonnollisesta päämäärästä (tuomiosta). Leikki vapauttaa ja päästää ihmisen pyhän piiristä, jossa ei voi koskettaa, ajaa takaa, vaan vain tuijottaa ja keskittyä.[…] Leikki ei kuitenkaan heitä pyhitettyä esinettä (tai teosta) menemään tai hylkää sitä. Eikä leikissä päämäärästään tai käyttötarkoituksestaan vapautetuista esineistä tai olioista ei tule kulutuksen kohteita, vaan koskettelun ja kosketuksen kohteita. Niistä tulee ’ajankulua’, ajan aistimista. Tämän ajan aistimisen, sen tuntemisen pyhittäminen (ja kapitalismi) haluaa hävittää tai ottaa pois ihmiseltä. ”

Share