Kategoriat
4|2007 Runot

Epigrammeja kreikkalaisesta antologiasta

suomentanut Aki Salmela Kyrillos Paras epigrammimuoto on kaksisäkeinen. Jos lisäät kolmannen olet alkanut eepoksen. – Lukianos Oltiin kaikki kännissä, mutta Akindynos oli päättänyt pysyä selvin päin. Pässi! Meille hän oli sekavin mies.

Kategoriat
T&S Blogi

Tulta Jyväskylässä

Tervetuloa lehteilemään Tuli&Savua Jyväskylän kirjamessuille alkaneena viikonloppuna 12.-13.4.08. Painotuoreutta jälkitunnelmoivan numeron 1/08 lisäksi esillä myös vanhempia Tuli&Savuja, mahdollisuus tilata lehteä ja rupattaa toimituksen edustuksen kanssa. Tuli&Savu sekä kustannusliike Nihil Interit löytyvät  samalta messutiskiltä Savukeidas-kustannuksen kanssa.

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 4/2007

NAURUA KAHDESTA MAAILMASTA Harry Salmenniemi TÄMÄN NUMERON RUNOSSA Ron Padgett kirjoittaa peräpukamistaan, Ray Fralossy varoittaa lukijaa lukemasta runoaan väärinpäin ja Philip Nikolayev lämmittää sukkansa mikrossa. Samaan aikaan Julianus vinoilee skeptikko Pyrrhonin haudalla kuoleman ehdottomasta todellisuudesta – ja Strato syyttää tuntematonta kaunotarta impotentin kaupunginmuurin kiusoittelemisesta. Vaikka on ilmiselvä klisee huomauttaa siitä, kuinka vähän tekstin aiheet tuntuvat […]

Kategoriat
T&S Blogi

Tikulla jäätä

Tuli&Savu on 2000-luvulla vuoroin leimattu, vuoroin kohotettu kokeellisen runouden äänitorveksi.  Totta toinen puoli. Eilen  satuimme toimituksen kanssa Pasilan kirjastoon erittäin onnistuneen Anna Ahmatova-illan jatkoille. Vaikka Ahmatovaa tuskin voi pitää kokeellisena kirjoittajana, keskustelumme kääntyi kokeelliseen runouteen. Yritimme hetken aikaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä ihmettä ja kummaa termillä oikein tarkoitetaan. Lopputulos oli aporia. Ainakaan minä en päässyt yksimielisyyteen edes itseni kanssa […]

Kategoriat
Sisällysluettelot

1|2008 nro 51

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 3/2007

PERINTEEN KEVEYDESTÄ Harry Salmenniemi KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ KULTTUURISSA on mukava kääntyä hetkeksi aikaa vastavirtaan ja tuijottaa omaa perinnettään, omaa kulttuuriaan ja omaa runouttaan. Suomalaiselle runoilijalle on tietenkin onni ja helpotus, ettei suomalainen runoilija hengitä pelkästään usein varsin ummehtunutta suomalaista runoilmaa, vaan saa ja on velvoitettukin seuraamaan eri maiden runouskenttiä, keskustelemaan laajemman lyriikan perinteen kanssa. Vastikään julkaistun Skandinaavisen […]

Kategoriat
Sisällysluettelot

4|2007

SISÄLLYS RUNOJA Teemu Manninen, Elegia ironialle Visa Romsi, HuomautuXia Lauri Wuolio, Olemuksesi on salainen Roo Ketvel, Nimetön laulu Marko Niemi, Runoja ROME IS VERY HOLLYWOOD 3 LUENTAA NYKYRUNOSTA RUNOJA Ray Fracalossy, Runo Philip Nikolayev, Runoja Antonella Anedda, Nimi Ted Berrigan, Henkilökohtainen runo #7 Ron Padgett, Runoja EPIGRAMMEJA Suomentanut Aki Salmela HAUTARUNOJA Suomentanut Sampo Vesterinen JYRKI […]

Kategoriat
Sisällysluettelot

3|2007

SISÄLLYS Pääkirjoitus Aki Salmela: Tyhjyyden Ympärillä Jyrki Pellinen: Nyt Ville-Juhani Sutinen: Europa Peltilehmän Selässä Marianna Kurtto: Runoja Kati Neuvonen: Runoja Einari Aaltonen: Täyskäännöksiä Markus Ilkka Eronen: Runoja Jonimatti Joutsijärvi: Uhanalaiset Kielet Kristian Blomberg: Runo Catharina Gripenberg: Runoja ja alkulause Leevi Lehto: Handy McCoystysen rakkauslaulu Mike Pohjola: Aktivistein marssi RE:Suomi Lassi Hyvärinen, Tuomas Timonen Eiríkur Örn […]

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 2/2007

ILOSTA JA VASTUUSTA Harry Salmenniemi TULI & SAVUN ILO JA VASTUU on ollut koko olemassaoloaikansa rikastaa suomalaista runouskeskustelua. Nyt tämä rooli tuntuu entistä tärkeämmältä. Näyttää siltä, ettei toisenlaisten runouksien ja runoilijoiden tunnustaminen ole lainkaan yksinkertaista ja etteivät uudet tuulet ole aina edes tervetulleita. Uskallan tunnustaa, että olen lukijana pitkään odottanut jonkinlaista ilon ja leikin vallankumousta: […]

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 1/2008

PROOSASTA, RUNOSTA JA RAHASTA Harry Salmenniemi VIRON KIRJAILIJALIITON entinen puheenjohtaja Jan Kaus kirjoittaa tässä numerossa julkaistavassa esseessään, että hänen näkemyksensä mukaan virolainen nykyrunous on vahvempaa kuin virolainen nykyproosa. Tällainen väite on tietenkin vaikeata tehdä, niin kuin Kaus huomauttaa, koska runouden ja proosan tason vertaileminen on mielivaltaista. Kuitenkin tahdon itse tehdä samankaltaisen väitteen: nähdäkseni suomalainen nykyrunous […]