T&S Blogi

Toimitus bloggaa!


Tuli&Savu-tuokion tunnelmia

24.2.2010 :: Ei osastoa, T&S Blogi

Ensimmäinen Tuli&Savu-tuokio sujui odotuksien mukaisesti, eli oikein mukavasti. Yleisöä oli paikalla sopivasti. Esiintyjät olivat mainioita. Alla tunnelmakuvia tuokiosta.

» Lue lisää

Share

Turun kirjamessuilla ollaan

1.10.2009 :: T&S Blogi

tänä vuonna aikamoisella volyymillä.

LEHTEÄ on myynnissä, ihailtavana ja tilattavana  osastolla  A/40 (Varsinaissuomen taidetoimikunnan ständille).

———

(myös saamattomia tekijänkappaleita voipi käydä pyytelemässä tuolta  ständiltä, kannan kalvavaa syyllisyyttä siitä, että 2/09:n tekijänkappaleet on vielä lähettämättä….)

Share

56. Tuli&Savu viimein toimitettu, taitettu, postitettu ja saapunut kirjakauppoihin

15.9.2009 :: T&S Blogi

Pitkään ja hartaasti kypsynyt Tuli&Savun lastenrunous, ruumis, nonsense-teemanumero on monien vaiheiden jälkeen (toivottavasti) ilmestynyt koteihin ja kirjakauppoihin. Pääkirjoitusta ja sisällystä voi käydä vilkaisemassa täältä.

Mukavia runonlukuhetkiä!

Share

Kesäkuva: Escaping criticism

15.7.2009 :: T&S Blogi

”Escaping Criticism”, Pere Borrell del Caso (1874).

Terveisiä Mietoisista: Henriikka, Kristian, Mikael

Share

Kun kaikki runous on kokeellista, mikään ei ole kokeellista

6.7.2009 :: T&S Blogi

Marko Niemi on aloittanut uuden kokeellisuutta käsittelevän blogin. ”Kompassi pyörii” yhä vain kiinnostavien ja tälläkin sivustolla puhuttaneiden asioiden äärellä. Samalla se väittää.

”Yhtäältä sitä [kokeellista runoutta] on tehty muutaman viime vuoden aikana niin paljon, että kokeellisuus sinällään, kenties jonkinlaisena valtavirran negaationa tai marginaalina, ei ole enää kovin kiinnostavaa. Pikemminkin tuntuu siltä, että jos jokin valtavirta on olemassa, se tarkoittaa enenevässä määrin nimenomaan kokeellisena itseään markkinoivaa runoutta; että kokeellisuutta, tai ainakin kokeellisiksi kuviteltuja maneereja ja tekniikoita, on lähes pakko vähintään kokeilla, jos mielii saada osansa jostain mystisestä sukupolvikokemuksesta.

Toisaalta kokeellisuuden nimissä on tehty toistaiseksi hyvin vähän mitään, mikä olisi erityisen hyvää tai mielenkiintoista runoutena tai mikä toimisi itsenäisesti, ilman ”kokeellisuus”-leiman tarjoamia apupyöriä.”

Share

Lisää puhetta kritiikistä

1.6.2009 :: T&S Blogi

Ks. Neonvalot: ”Teokset, joita ei yleensä arvostella

Share

Kritiikin kritiikin kritiikkiä

4.2.2009 :: T&S Blogi

Nyt tiedän, mitä varten lehdellä on tällainen blogi.

Kiitos Mervi Kantokorvelle kipakasta, tyyliltään taiturillisesta ja osin osuvasta keskustelunavauksesta (”Runous kuuluu kaikille”, HS, 4.2.2009). Jotta keskustelu pysyisi auki, muutama kommentti:

Ensinnäkin

Kun väitän pääkirjoitukseni alussa, että runouden lukijoista suurin osa myös kirjoittaa runoja, en missään nimessä tarkoita runoskeneillä heiluvia “runoporukoita” tai esikoiskirjansa julkaisemisesta haaveilijoita. Tarkoitan kaikkia niitä ihmisiä jotka satunnaisesti tai säännöllisesti harrastavat kirjoittamista, tulevat kirjoittaneeksi runoja. Olen ollut vilpittömästi siinä uskossa, että pöytälaatikkorunoilijoita on jopa enemmän kuin runouden lukijoita. Ainakin heitä on enemmän kuin runokirjojen ostajia.

Toiseksi

Kantokorpi kirjoittaa hauskasti, että lehti tarjoaa “kokeeksi” kritiikkiä, jossa ”runoilijat runoilevat runoista runoilijoille”. Vaikka suomen ”kokeeksi” saattaisi kääntyä englanniksi muotoon “just for fun”, ei kokeiluihin pidä suhtautua ihan noin kevyesti.

Kritiikkikokeilun kutsu oli jätetty mahdollisimman avoimeksi. Tarkoitus oli usuttaa kriitikkoja/runoilijoita kehittämään ja pohtimaan kritiikin muotoa ja ongelmia. Siis vastaamaan kritiikin muodolla kritiikin ajankohtaisiin ongelmiin. (Kuten pääkirjoituksessani totean, mistään uudesta keksinnöstä ei silti ole kysymys.)

Itse pidän kokeilua sekä kirjoittajana että analyyttisenä lukijana mielenkiintoisena. Esimerkiksi Virpi Alasen kritiikki Hannu Helinin teoksesta Linnumpi nyt onnistuu mielestäni puhumaan olennaisella tavalla kritisoitavana olevasta teoksesta.

Tällä hetkellä, aika monen mietinnän jälkeen, ajattelen, että runollisemman kritiikkityypin kokeilemista ja kehittämistä on hedelmällistä jatkaa. Olen myös sitä mieltä, ettei muodoltaan kokeileva/runollinen kritiikkikään saa olla mitä tahansa. Myös sitä pitäisi koskea vaatimus keskustelusta teoksen syvyyden kanssa.

Kolmanneksi

Vaikka pääkirjoitus käsitteleekin lähinnä kokeeksi kirjoitettuja kritiikkejä, viimeisin Tuli&Savu sisältää hyvin paljon muutakin. Tarkoituksena ei ollut väheksyä “perinteistä” kritiikkiä tai kritiikkojen ammattitaitoa – päinvastoin! Tuli&Savun perinteinen kritiikkiosasto on lehden tärkein toistuva osasto ja lehti on sitoutunut kehittämään ja pitämään yllä kritiikin tasoa. Tämä edellyttää myös keskustelua siitä, mitä kritiikki on ja mitkä ovat sen päämäärät.

Toisaalta myös jako “perinteisen” ja “kokeellisen” kritiikin välillä on keinotekoinen. On olemassa kriitikkoja jotka ovat kirjoittaneet jo kauan ”kokeilevaa” tai “metaforista” kritiikkiä, jotka luovat uusia käsitteitä tai uudistavat käsitteitään aina sen mukaan, mitä kulloinenkin arvosteltava teos vaatii.

Neljänneksi

Kulttuurilehden tekemiseen kuuluu olennaisesti tietty sisäpiiriläisyys, se että lehteä tehdään suhteellisen pienellä porukalla. Tällä tavoin tekijöiden on mahdollista painaa leimansa lehteen, ja lehden identiteetin piirtyä selkeästi. Välillä tapahtuu toki yli- ja ohilyöntejä, ja välillä piirit ovat aivan liian pienet.

Viidenneksi

Lehden näkökulmasta kritiikkikokeilu on myös teko, jonka tarkoituksena on saada aikaan keskustelua kritiikin olemuksesta ja päämääristä. Toivottavasti keskustelu siis jatkuu.

Henriikka Tavi

Share

Päivittyvä lista toimituksen ehdotuksista kokeilevan kritiikin kohteiksi

21.9.2008 :: T&S Blogi

RUNOKIRJAT

Ralf Andtbacka: Wunderkammer. Runoja. Söderström
Eva-Stina Byggmästar: Men hur små poeter finns det egentligen. Runoja. Söderström
Hannu Helin: Sesame mucho. Runoja. Trilogian viimeinen osa. Pulvis & Umbra
Teemu Hirvilammi: Vulkaaniset vuodet. Boheemirunoilijan 15. runokokoelma. Sammakko
Lars Huldén: Akademiska dikter och visor. Kokoelma tilaustöitä. SLS
Juha Kaarsalo: Metsien syvänteissä. Runoja. Kustannus HD
Zsuzsa Rakovsky: Yhteyksiä. Valikoima runoja. WSOY
Pentti Saaritsa: Tatuointeja ja lävistyksiä. Runoja. WSOY
Panu Tuomi: Einsteinin viimeiset sanat
Kaarina Valoaalto: Avantgarderob ja muuta irtaimistoa. Ihmiselämän episodeja satiirin ja proosarunon rajamailta. Tammi
Mårten Westö: Nedslag i hjärtats diktatur. Runoja. Söderström
Rakel Liehu: Bul bul
Hannu Helin: Crtl alt del
Hannu Helin: Godbuy
Karri Kokko: Mitä ehkä?
Karri Kokko: Avokyyhky lattiaheroiini
Mikael Brygger: Emily
J.P.Sipilä: näin eksyneen valmiiksi tehdyille kartoille. Ntamo 2008.
Erkki Lappalainen: TTT
Santeri Satama & Pandalaitar Lamaheili: Argo
Sirkka Tirkkonen: Unohdus Ntamo 2008
Jyrki Heikkinen: Kiitosvirret + ylistyslaulut Kuvarunoja 2006-2007

 

 
RUNOTEOKSET, JOTKA EIVÄT OLE KIRJAMUOTOISIA

Jukka-Pekka Kervisen työt
Runoblogit (jokin tietty blogi)
Marko Niemen työt
Cia Rinne: archiveszaroum http://www.afsnitp.dk/galleri/archiveszaroum/archiveszaroum.html
Varsinaissuomen runoviikon Runokuva & kuvaruno-näyttely (3.-10.11.)NOKTURNOSTA: http://www.nokturno.org/authors/
Nordic Poetry Centeristä: http://npc.nokturno.org/

Share

Runosta ja proosasta

11.8.2008 :: T&S Blogi

Kukapa olisi uskonut että runotilaisuudesta voisi syntyä uutiskohu. Tarvitaan sekalaisia aineksia ja iso pata: leudon uutiskesän siimeksessä tunnettu proosakirjailija jää rannalle Venäjällä pidettävästä runotilaisuudesta. Kun sekaan heitetään muutama konsuli ja yksi sananvapausjärjestö, niin saadaan medialle mieluinen soppa.

”Pöh. Kirjallisuustieteilijätkään eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on proosaa ja mikä runoa. Koko kysymys on tyhjä.”

(Jarkko Tontti, Kirjaamo)

Niinpä. Heitetään joukkoon yksi T&S ja saadaan runouslehden tämän vuoden kolmosnumero, jonka toisena teemana on runon ja proosan välinen rajankäynti. Liikutaan ei-kenenkään mailla, jota proosaruno kuitenkin asuttaa. Viime toukokuussa, ”proosa- ja fantasianumeron” suunnittelun jo käynnistyttyä, kuulin Suomen PENin Jukka Malliselta, että kirjailija Sofi Oksanen saattaisi omilla proosarunoillaan osallistua Pietarissa pidettävään runotilaisuuteen. Näitä lehden teemaan hyvin istuvia proosarunoja on tarkoitus julkaista syksyn ensimmäisessä Tuli&Savussa.

Helppojen yhteyksien päässä asustavana olen ehtinyt runotilaisuuteen jos toiseenkin. Monia hyvin järjestettyjä tilaisuuksia on luonnehtinut tietty poikkitaiteellisuus ja rajojen kokeilu. Voisin jopa väittää, että äänen, liikkeen ja kuvan yhdistäminen mielenkiintoisiin aiheisiin, keskusteluihin ja tietenkin runonluetaan, on ollut niiden menestyksen, moninaisuuden ja paikalleen pysähtymättömyyden salaisuus. Esimerkiksi nokturno.org-sivustolle kootut video- ja videopelipohjaiset runot ovat olleet monilla klubeilla tuttu ja aina iloisesti yllättävä osuus. Onko kysymys runoista vai videotaiteesta? Ketä meidän tulisi uskoa? Näkijää? Kuulijaa? Katsojaa? Lukijaa? Tekijää?

Share

Kunnostautuminen

11.8.2008 :: T&S Blogi

Nyt alkoi T&S 2/08:ssa mainostettu vanhojen juttujen skannaaminen ja lisääminen tänne blogiin.  Ensimmäisenä siis Jean-Michel Espitallierin ”Avantgardejen jälkeen” Tuli&Savu 2/06:sta. Pahoittelut, skannerini on viheliäisen huono ja laatu sen näköistä. Kuvaa tuplasti klikkailemalla saa kuitenkin tuonkin tekstin suurenemaan lukemiskelpoiseksi, ainakin jos ei ole vielä huomattavasti huononäköisempi kuin minä.

Share