Vuoden runoustekopalkinto Karri Kokolle, erityismaininta Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjoille

23.2.2015 :: Artikkelit, nro 79, Uutiset


Vuoden 2014 Nihil Interit –runoustekopalkinto myönnetään runoilija, toimittaja Karri Kokolle aktiivisesta työstä runouden edistäjänä ja uudistajana.

Kokko on herkkävaistoinen uusien runomuotojen löytäjä ja kehittäjä. Hänen merkityksensä runouden uusien keinojen esittelemisessä on ollut painokas etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Karri Kokko julkaisi esikoisrunoteoksensa Uno boy (Wsoy) vuonna 1982 mutta hänen seuraavia teoksiaan sai odottaa toistakymmentä vuotta. Vuonna 2005 käynnistyi Kokon uudempi tuotanto teoksella Varjofinlandia (poEsia). Tämän jälkeen hän on julkaissut nopeassa tahdissa toistakymmentä teosta, joita yhdistää uusien runokeinojen esittely. Hänen kokoelmiaan lukiessa joutuu pohtimaan aina uudestaan, mitä runous on ja mitä se voi olla.

Kokko on kirjoittanut poetiikastaan seuraavaa: ”[Jackson] Pollockin suurikokoiset action-maalaukset ovat jotain sellaista, mihin en koskaan usko pystyväni. Haaveilen tekstistä, runollisesta aineksesta, joka pakenee kaikki lineaarisia tulkintayrityksiä. Tekstistä joka on tiheää muttei viittaa itsensä ulkopuolelle, ei välitä tekijän ajatuksia. […] Ehkä pitäisi kirjoittaa lukijalle, joka pystyy lukemaan näkemänsä kerralla, ei lineaarisesti sana sanalta ja rivi riviltä edeten.” (Poetiikkaa II, Savukeidas 2009.)

Työssään Parnasson runoustoimittajana (2005-2012) sekä lehden toimittajana (2012-2014) Kokko huomioi suomalaista runoutta kaikessa monimuotoisuudessaan. Kokko on verkostoitunut erityisesti käsitteellisen ja visuaalisen runouden tekijöiden kanssa ja vienyt suomalaisten runoilijoiden töitä ulkomaille. Kokon ennakkoluulottomuus ja kyky rohkaista erilaisia tekijöitä on lyönyt leimansa koko suomalaisen runouden kenttään uuden vuosituhannen aikana.

***

Nihil Interit –runouspalkintoraati antaa erityismaininnan Helsingin Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjakokoelmalle ja sen luojalle Emmi Martinille.

Rikhardinkadun kirjasto on hankkinut taiteilijakirjoja vuodesta 2000 alkaen. Tällä hetkellä kokoelmassa on yli 400 teosta, mikä tekee siitä laajimman julkisen kokoelman Suomessa. Mukana on sekä kotimaisia että ulkomaisia teoksia, uniikkeja ja painomäärältään rajattuja.

Taiteilijakirja on taide-esine, jonka lähtökohtana on kirjan idea tai muoto. Taiteilijakirja johdattaa aivan toisenlaiseen ”lukemistapahtumaan” kuin perinteinen kirja; taiteilijakirja haastaa ja laventaa kirjan käsitettä ja sitoo ainutlaatuisen solmun kuvataiteen ja kirjallisuuden välille. Taiteilijakirjojen materiaalit voivat olla lähes mitä vain. Esimerkiksi puusta valmistettu kirja kutsuu lukemaan puiden syitä runona tai tarinana. Kekseliäisyys ja materiaalivalinnat yllättävät. Parhaassa tapauksessa ne saattavat muuttaa arkista hyötyyn ja kulutukseen tähtäävää katsetta, tai avata kokemuksen, joka ei palaudu kirjan eikä taideobjektin käsitteisiin. Perinteisestä taide-esineestä taiteilijakirja poikkeaa siinä, että sitä on tarkoitus koskea ja tutkia: se avataan kuten kirja.

Rikhardinkadun kirjaston kokoelma on Suomessa ainutkertainen suojelukohde. Kokoelma on sijoitettu Rikhardinkadun kirjaston toiseen kerrokseen, jossa voi ihastella esimerkiksi Outi Heiskasen, Yoko Onon ja Olof Kankaan teoksia. Teoksiin voi tutustua myös RikArt-verkkogalleriassa.


Voit seurata tämän jutun kommentteja tilaamalla RSS-syötteen. Voit kirjoittaa kommentin tai tehdä paluuviittauksen omasta blogistasi.

Kommentoi