Kategoriat
Sisällysluettelot

4|2003

Ron Silliman: Auringonlaskun roinaa. Suomentanut Aki Salmela Miia Toivio: Pääkirjoitus Michael Palmer: Aurinko. Suomentanut Aki Salmela Riikka Talvitie: Auringosta Keijo Rahkonen: Epäsosiologisia mietteitä Michael Palmerin Auringosta Eino Santanen: Michael Palmerin Aukiolle (lyhyehkö toisinto) Bob Perelman: Free Library of Philadelphian runofestivaaleille ajaessa. Suomentanut Olli Sinivaara Lukijavieras: Tyylien moninaisuudesta kosmokseen Hasso Krull: Kaksi runoa teoksesta Swinburne. Suomentanut […]

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 4/2003

Miia Toivio – Veikkoseni, minä matkustan vieraisiin maihin. – Vieraisiin maihin? – Amerikkaan. – Amerikkaan? Ja muutamaa hetkeä myöhemmin yksi mielenkiintoisimmista henkilöhahmoista länsimaisessa kirjallisuudessa napsauttaa ohimoonsa pienen reiän. Svidrigailovin, tai miksei myös Kafkan, tai Baudrillardin, siivittäminä mekin lennämme tässä numerossa Amerikkaan, tutustumaan erääseen toisinkirjoittamisen hetkeen, jolla on ollut innostava vaikutus viime vuosikymmenten runoudelle, eikä vain Amerikassa vaan maailmanlaajuisesti. Tässäkin […]

Kategoriat
Sisällysluettelot

3|2003

Miia Toivio: Pääkirjoitus Aki Salmela: Viimeiset runoilijat Runous konditionaalissa: Väinö Kirstinä, Pauliina Haasjoki, Ville Hytönen Pyry Waltari: Suurimmaksi osaksi sisätiloista Kristian Huuhtanen: Juomalla ei ollut lainkaan luonnetta Anu Rinkinen: Kotimaa herkkä kristalli Ville Hytönen: Ulvotaan Lukijavieras: Uit ja samalla määrittelet uimisesi Tomaz Salamun: Haavat, Esineitä VI, Sananlaskuja. Suomentanut Kari Klemelä ja Anni Sumari Ales Debeljak: […]

Kategoriat
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus 3/2003

Miia Toivio Koskaan et muuttua saa. Näin lauletaan rakkaimmalle, ihanaiselle, omalle armaalle, jonka toivotaan ainiaan pysyvän samanlaisena sokeripalana kuin minä hän juuri tällä sydäntä polttavan rakkauden hetkellä meidän silmissämme välkkyy. Vaikka todellisuus esirippujen takana taitaa usein olla toisenlainen, kumppanin vaihtaessa vuosien kuluessa väriä ja olomuotoa aivan silmien edessä katsojan voimattomana seuratessa vierestä tätä kauheutta, tuntemattomuutta, […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Runous ja politiikan paikat – tapaus Yhdysvallat

Runouden ja politiikan suhteen määrittelyä voidaan pitää perustellusti ikuisena ja perustaltaan ratkeamattomana aiheena. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa kysymys siitä, kumpi on etusijalla: tarkastellaanko politiikkaa ulkopuolelta vai onko runo itse osa politiikkaa, ja kumpuaako poliittinen jostain ulkopuolelta vai onko se runon sisäsyntyinen ominaisuus. Myös suhde yleisöön on eräs ilmeinen ongelma ajateltaessa runouden poliittisia aspekteja. Se, […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Taide, muoto, yhteiskunta ja säkeen vaikuttamisen mahdollisuus

Taiteen on pelättävä kaikkea muuta, mutta ei impotenssin nihilismiä. – Theodor Adorno Runouden tehtävänä on edelleen pelastaa maailma. – Teemu Hirvilammi Kulttuuri: lat. cultus, viljelyä tarkoittava sana, johon myöhemmin artikuloitui mukaan hoitamiseen ja vartiointiin viittaavat merkitykset. 1500-luvulla kulttuurin käsite sai merkityksen sivistämisenä ja koulutuksen kautta vaikuttamisena; vasta 1800-luvulla muodostui taidekulttuurin käsite.

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

William Blake ja helvetin pöytätavat

William Blaken (1757-1827) ristiriitaisesta perinnöstä jaksetaan englanninkielisessä maailmassa väitellä niin postkolonialismin, postmodernismin, feminismin kuin ”uuden historiallisuuden” näkökulmista. Suomessa hän on kuitenkin jäänyt reunahuomautukseksi. Syynä saattaa olla ikävä sattuma. Ne William Blaken runot, joita Britanniassa jokainen kunnon koululainen lausuu ulkomuistista, kääntyvät poikkeuksellisen kankeasti suomeksi. Kuuluisin esimerkki on ”Tyger”, joka alkuperäisenä kuuluu: Tyger, Tyger, burning bright, In […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Tuhat taikasanaa tytöksi

Mistä on pienet tytöt tehty? Uskomuksista, näkemyksistä, odotuksista, asenteista. Mitoista ja määristä. Viittauksista ja symboliikasta. Sekä pohjateksteistä. Jos unohdetaan biologiset naisen ja miehen erot, tyttöys on sosiaalista, kulttuurista, materiaalista – ja kaunokirjallista. Temaattisessa runoteoksessa tyttöyttä rakennetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan sekä suhteessa kirjalliseen perinteeseen.

Kategoriat
Sisällysluettelot

Suojattu: 3-4|2000

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.