Kategoriat
2-3|2010 Artikkelit

Proosarunosta vapaaseen proosaan

Perustuu alustuksiin Pohjoismaiden Suomen instituutissa 29.3.2010 ja FSL-seminaarissa (Fria seminariet i litterär kritik) Helsingissä 17.4.2010 Poetiikasta puhuminen on epämukavaa ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin käy helposti niin, että omaan kirjoittamiseen vaikuttavien ajatusten, tuntemusten, kokemusten, pyrkimysten, vaistojen, viettien, ennakkoluulojen, pelkojen, ahdistusten ja ihanteiden muotoileminen selviksi lauseiksi kadottaa näkyvistä kirjoittamisen taustalla olevan elämän, joka on aina virtaavaa ja […]

Kategoriat
1|2010 Artikkelit

Silmän ensisijaisuudesta ja muita ajatuksia visuaalisen runouden arvottamisesta

Johdanto Visuaalinen runo on hybridi, toisiinsa sopimattomien kumppanien jälkeläinen, korvan ja silmän lapsi mutta silmän liittolainen, joka elää hämärässä, missä valo on riittävää mutta vajavaista, ja jokin (kuten valo) on koko ajan muuttumassa joksikin toiseksi (kuten pimeydeksi) – tai päinvastoin – ja katsoja, kuka tahansa meistä, on toisinaan epävarma muutoin näkyvissä tai aistittavissa olevan kohteen […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Runous ja politiikan paikat – tapaus Yhdysvallat

Runouden ja politiikan suhteen määrittelyä voidaan pitää perustellusti ikuisena ja perustaltaan ratkeamattomana aiheena. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa kysymys siitä, kumpi on etusijalla: tarkastellaanko politiikkaa ulkopuolelta vai onko runo itse osa politiikkaa, ja kumpuaako poliittinen jostain ulkopuolelta vai onko se runon sisäsyntyinen ominaisuus. Myös suhde yleisöön on eräs ilmeinen ongelma ajateltaessa runouden poliittisia aspekteja. Se, […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Taide, muoto, yhteiskunta ja säkeen vaikuttamisen mahdollisuus

Taiteen on pelättävä kaikkea muuta, mutta ei impotenssin nihilismiä. – Theodor Adorno Runouden tehtävänä on edelleen pelastaa maailma. – Teemu Hirvilammi Kulttuuri: lat. cultus, viljelyä tarkoittava sana, johon myöhemmin artikuloitui mukaan hoitamiseen ja vartiointiin viittaavat merkitykset. 1500-luvulla kulttuurin käsite sai merkityksen sivistämisenä ja koulutuksen kautta vaikuttamisena; vasta 1800-luvulla muodostui taidekulttuurin käsite.

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

William Blake ja helvetin pöytätavat

William Blaken (1757-1827) ristiriitaisesta perinnöstä jaksetaan englanninkielisessä maailmassa väitellä niin postkolonialismin, postmodernismin, feminismin kuin ”uuden historiallisuuden” näkökulmista. Suomessa hän on kuitenkin jäänyt reunahuomautukseksi. Syynä saattaa olla ikävä sattuma. Ne William Blaken runot, joita Britanniassa jokainen kunnon koululainen lausuu ulkomuistista, kääntyvät poikkeuksellisen kankeasti suomeksi. Kuuluisin esimerkki on ”Tyger”, joka alkuperäisenä kuuluu: Tyger, Tyger, burning bright, In […]

Kategoriat
1|2007 Artikkelit

Tuhat taikasanaa tytöksi

Mistä on pienet tytöt tehty? Uskomuksista, näkemyksistä, odotuksista, asenteista. Mitoista ja määristä. Viittauksista ja symboliikasta. Sekä pohjateksteistä. Jos unohdetaan biologiset naisen ja miehen erot, tyttöys on sosiaalista, kulttuurista, materiaalista – ja kaunokirjallista. Temaattisessa runoteoksessa tyttöyttä rakennetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan sekä suhteessa kirjalliseen perinteeseen.