KUTSU KOKEILLA RUNOKRITIIKIN RAJOJA TAUSTAA Ruotsalainen kriitikko ja runoilija Anna Hallberg nosti vuonna 2003 esiin vaikeudet, joita perinteinen runokritiikki kohtaa yrittäessään saada otetta esimerkiksi käsitteellisestä runoudesta. Samanlaisia ongelmia voi ajatella kritiikin kohtaavan silloin kun se kohdistuu esimerkiksi visuaaliseen runouteen tai äänirunouteen. Hallberg esitti vaatimuksen ”kehittää uutta runouskriitiikkiä, joka sallii itselleen, silloin kun myös runot ovat […]
Tekijä: Henriikka Tavi
on helsinkiläinen runoilija ja kuuluu Tuli&Savun toimitukseen.
RUNOKIRJAT Ralf Andtbacka: Wunderkammer. Runoja. Söderström Eva-Stina Byggmästar: Men hur små poeter finns det egentligen. Runoja. Söderström Hannu Helin: Sesame mucho. Runoja. Trilogian viimeinen osa. Pulvis & Umbra Teemu Hirvilammi: Vulkaaniset vuodet. Boheemirunoilijan 15. runokokoelma. Sammakko Lars Huldén: Akademiska dikter och visor. Kokoelma tilaustöitä. SLS Juha Kaarsalo: Metsien syvänteissä. Runoja. Kustannus HD Zsuzsa Rakovsky: Yhteyksiä. […]
Kategoriat
Kunnostautuminen
Nyt alkoi T&S 2/08:ssa mainostettu vanhojen juttujen skannaaminen ja lisääminen tänne blogiin. Ensimmäisenä siis Jean-Michel Espitallierin ”Avantgardejen jälkeen” Tuli&Savu 2/06:sta. Pahoittelut, skannerini on viheliäisen huono ja laatu sen näköistä. Kuvaa tuplasti klikkailemalla saa kuitenkin tuonkin tekstin suurenemaan lukemiskelpoiseksi, ainakin jos ei ole vielä huomattavasti huononäköisempi kuin minä.
Kategoriat
Änkytystä ja kolinaa eetterissä
Kävimme tänään keskipäivällä Mikaelin kanssa Ylen Kultakuumeessa (kuuntele höpinämme täältä, itse en uskalla…) juttelemassa mukavia: toteamassa, että 15 minuuttia on lyhyt aika, mutta siihen mahtuu (ainakin minun osaltani) paljon änkytystä, sekavia puhunnoksia ynnä muuta kolinaa. Vaikeaa! Puhuttiiin muun muassa lehden tekemisen vastuusta, ja voi harmi miten vähän tuli mieleen. Ainakin sen olisin nyt jälkikäteen tahtonut […]
Kategoriat
Pääkirjoitus 2/2008
&Tkot ! S Edessäni on satunnainen, ei-edustava pino Tuli&Savuja. Aloitan ensimmäisen pääkirjoitukseni hahmottelemisen kirjaimellisesti vanhojen lehtien marginaaliin. Lehdet ovat usein sisällöltään niin tiiviitä ja runsaita, että on luettava kynällä. Järkyttävää ja samalla innostavaa on huomata, miten paljon olen ehtinyt unohtaa jopa sellaisista numeroista, joita olen itse ollut tekemässä. Tulen yhtäkkiä tietoiseksi siitä, miten tehokkaasti mieli […]
Kategoriat
huh huimausta II
Juhlanumero 2/08 on postissa ja kolahtaa varmasti pian tilaajien postiluukuista. Irtonumerot ilmestyvät irtonumeromyymälöihin hieman viiveellä, ensi viikon kuluessa todennäköisesti. Sitä ennen: tutustu sisällysluetteloon, lue pääkirjoitus. ! Tuli&Savussa julkaistujen esseiden aateliin kuuluu ehdottomasti Olli Sinivaaran Metamorfoosi-numeroon (3/2003) kirjoittama ”Olennaisen hiljaisuuden metamorfoosi”. Sinivaara kuvaa esseessään runon lukemista metamorfoosiksi, joka on muutaakka: ”Siis kiero vanha akka, joka selkä vääränä kantaa muuta, akka joka ei ole muuta kuin muuta – ja […]
Kategoriat
2|2008 nro 52
JUHLAT, JULKAISEMINEN, KIRJALLISUUSLEHDET
Kategoriat
huh huimausta
Nro 52 (2/08) ”Juhlat, julkaiseminen, kirjallisuuslehdet” on painossa. !
Kategoriat
Tuli&Savu: mainio ostos
Juhlanumero 2/08 on alkanut kovaa vauhtia taittua ja ilmestyy ihmisten ilmoille kesäkuun toisella viikolla, parahiksi juhannukseksi. Vierailimme tänään uusien taitajiemme kanssa Art-Printissä – ihmeen tyytyväisiä ja halukkaita sponsoroimaan ja auttamaan, sietämään runollisen kituuttavaa taloudenpitoamme tuntuvat olevan edelleenkin. Hatunnosto ja pyöritys ilmassa, niiaus, kumarrus ja pokkaus sekä Taikin graafikoille että Art-Printin väelle! Viikonlopuksi viedään Tulta Ouluun […]
Kategoriat
Tikulla jäätä
Tuli&Savu on 2000-luvulla vuoroin leimattu, vuoroin kohotettu kokeellisen runouden äänitorveksi. Totta toinen puoli. Eilen satuimme toimituksen kanssa Pasilan kirjastoon erittäin onnistuneen Anna Ahmatova-illan jatkoille. Vaikka Ahmatovaa tuskin voi pitää kokeellisena kirjoittajana, keskustelumme kääntyi kokeelliseen runouteen. Yritimme hetken aikaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä ihmettä ja kummaa termillä oikein tarkoitetaan. Lopputulos oli aporia. Ainakaan minä en päässyt yksimielisyyteen edes itseni kanssa […]