Kieltenvälisyys ja monikielisyys nostavat esille sanojen etymologiaan, kielten yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä niiden käyttöön liittyviä teemoja. Näkökulmana ei ole ensisijaisesti tietty kieli, kielialue tai käännösrunous, sillä monikielinen runous toimii kieltenvälisellä alueella. Kielten erilaisia piirteitä ei tietoisesti pyritä sopeuttamaan tai häivyttämään, vaan ne saavat elää saman tekstin sisällä. Tämä heijastelee monikielisessä eletyssä todellisuudessa toimimista, jossa kieltenvälisyys voi rikkoa ja kyseenalaistaa normitettua kielenkäyttöä. Kokonaisuudessaan numeron kielissä on edustettuna ainakin suomi, englanti, mandariinikiina, italia, romania, ruotsi, espanja, unkari, sanskrit, ranska, saksa ja kreikka sekä näiden erilaiset sekoitelmat.
Tässä numerossa julkaisemme erityisen paljon nimenomaan runoutta, joka käyttää montaa kieltä. Teksteissä kielet paikantuvat usein erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja arkitodellisuuteen, ja toisinaan ne välittävät myös henkilökohtaisia kokemuksia. Lisäksi kielten välillä liikkuvista runoista hahmottuu tekstien sisällä tapahtuvia asennon- ja paikanvaihdoksia. Monikielinen runo on usein aivan omanlaisensa yhteyksiä kurova paikka.
Numero kätkee sisäänsä esimerkiksi Niko Suomisen englanti-suomi-mandariini-sekakielelle kirjoitetun muistorunon taijimestarille, Hanna Stormin suomen- ja italiankielistä runoutta sekä Amos Muniven kollaasimaisen visuaalisen runokokonaisuuden, joka liikkuu espanjan ja suomen rajoilla. Atte Koskisen kääntämä runo Lordi Byronilta tutkii kieltenvälisiä riimejä ja mittoja suomen, englannin ja kreikan välillä. Carlos Lievonen puolestaan avaa lukijalle tulevaisuuden nimettömän lingvistin muistiinpanovihkon, jossa suomea opetellaan monenlaisten kirjallisten ja tekstuaalisten lähteiden sekä muiden kielien avulla.
Julkaisemme myös runosarjan ja lyhyen haastattelun monikielisen runouden virtuoosina pidetyltä Cia Rinteeltä, jonka runoissa sekoittuvat yhteen niin englanti, saksa, ruotsi kuin ranskakin. Hänen mukaansa kieltenvälisyys tarkoittaakin ”lähtökohtaisesti liukkaalla maaperällä liikkumista. Voi liikkua itsevarmasti yhteen suuntaan kielen kanssa, mutta pienimmänkin siirtymän myötä löytää itsensä ennalta-arvaamattomasta tilanteesta erilaisten odottamattomien semioottisten vivahteiden ja käänteiden keskeltä.”
Monikielisyyden poliittisia ja henkilökohtaisia rihmastoja luotaa Nóra Ugron esseessään, jonka Suvi Hirvonen on suomentanut yhdessä Ugronin kanssa. Ugron käsittelee omaa kirjallista työskentelyään ja elämäänsä romanianunkarilaisena kirjailijana ja kirjoittaa auki vähemmistökielen puhujan asemaa niin kulttuurisella, yhteiskunnallisella kuin kaunokirjallisella kentällä:
En halua olla olemassa Romaniassa tai Unkarissa, isoilla alkukirjaimilla, enkä myöskään Transilvaniassa, jota ihannoidaan jonkinlaisena monikulttuurisena paratiisina. Haluan kuitenkin, että me olemme olemassa täällä, näiden alueiden keskellä, joilla on nykyiset nimensä, näiden vuorten keskellä, joista lumi katoaa, hakattujen metsien ja poliitikkojen demonisoimien karhujen keskellä, kunkin hallitsevan tai hallitsemaan pyrkivän ryhmän vuorollaan demonisoimien etnisyyksien keskellä.
Kritiikeissä käsitellään muun muassa militantin rakkauden kieltä, ylisukupolvisia ja -lajisia jatkumoita sekä kiinalaista klassikkorunoutta. Tulilanka-palstalla Aurora Ala-Hakula paneutuu Nisha Ramayyan esikoiskirjaan States of the Body Produced by Love (2025/2019).Monigenreinen kirja käsittelee esimerkiksi intialaista mytologiaa, kolonialismia, ekologisia kysymyksiä ja sanskritin opiskelua.
Vuoden kahden ensimmäisen numeron ajan toimitus toimii kahden hengen voimin, kun Matias Loikala tuuraa alkuvuonna Elina Sallista päätoimittajan paikalla. Tulevien numeroiden teemat ovat Keräily (2/26), Rakenne (3/26) ja Ympäristörunoudet (4/26). Keräilyn tekstit on jo tilattu, mutta kahteen viimeiseen numeroon otamme yhä ehdotuksia vastaan. Tekstitarjousten tarkemmat aikataulut löytyvät nettisivuiltamme. Toimitusta saa koska tahansa lähestyä tekstitarjouksilla, ideoilla ja palautteella. Toimituksen yhteystiedot löytyvät numeron lopusta.
Matias Loikala & Helmi Nöjd