Miia Toivio Mistä on pienet runot tehty? Säkeistä vai lauseista, soinnuista vai tauoista? Metaforien ryppäistä vai ajatuksen läpinäkyvyydestä? Kuten tämänkin Tuli&Savun varsin erilaisiin poetiikkoihin perustuvista runoista huomaa, on runo siinä mielessä avoin kirjallisuudenlaji, että hyvin erilaisilla yhdistelmillä saa aikaa kakun, joka ei lässähdä. Ja samaan hengenvetoon runo myös kieltäytyy avoimuudesta ja vaatii rajoja. Sääntöjä. Miellänkin […]
Kuukausi: joulukuu 2007
Kategoriat
2|2004
Miia Toivio: Pääkirjoitus Juhana Vähänen: Alan Turing ja muita runoja Lukijavieraana Timo Kaitaro: Teidän jälkeenne, hyvä kieli Georges Ribemont-Dessaignes: J., Odotus ja Sekoittua (suomentanut Olli Sinivaara) André Breton ja Philippe Soupault: 80 päivässä, katkelma teoksesta Magneettikentät (suomentaneet Timo Kaitaro ja Janne Salo) Francis Picabia: Valkoinen pyjama, Alkio ja Tuoksu (suomentanut Olli Sinivaara) Arthur Rimbaud: Kaksi […]
Kategoriat
Pääkirjoitus 2/2004
Miia Toivio Kun törmäsin netissä mainokseen jossa luki ”Absolut Dada” niin ymmärsin miksi saattaa alkaa ahdistaa ja ottaa sydämestä, jos yrittää miettiä mitä virkaa dadalla tai surrealismilla tätä nykyä voi enää olla. Jos kaiken maailman keskiluokkaa kosiskelevissa mainoksissa hyödynnetään 1900-luvun avantgarden keinoja, niin eikö ikään kuin astuta pyhän varpaille ja viedään hampaatkin suusta yhdistämällä barrikadeilla […]
Kategoriat
1|2004
Olli Sinivaara: Keinuvassa kehtolinnas! Miia Toivio: Pääkirjoitus Tuli&Savun runouskysely – Olli Sinivaara & Juha Valkeapää, Harri Laakso ja Tiina Malinen Jusa Peltoniemi: Toinen omistus Eeva-Liisa Mannerille Lukijavieraina Piritta Maavuori ja Tommi Parkko: Kimppu kirjallisia näytteitä vai sisäänheitto Catharina Gripenbergin runoja (suomentanut Kristiina Lähde) Kai Niemistö: Keskellä Aamulehden Siperiaa Arvostelut Veli-Matti Huhta: Joettoman kaupungin alakuloisuus (Charles […]
Kategoriat
Pääkirjoitus 1/2004
Miia Toivio Antologia juhlistaa yksittäistä runoa, joka seisoo omilla jaloillaan. Ainakin paperilla. Ääneen lukeminen on sitten eri asia, kuten sähköinen pintakin; molemmissa runo nojaa johonkin muuhun kuin taittoon ja paperimateriaaliin, ja kustantamon jakelukanaviin, ja sitä ennen, kustannustoimittajan käsityksiin siitä, minkälaista on juuri heidän kustantamonsa kautta julkaistavaksi soveltuva runous. Mutta millaista runoutta Suomessa sitten julkaistaan? Tekisi […]
Kategoriat
4|2003
Ron Silliman: Auringonlaskun roinaa. Suomentanut Aki Salmela Miia Toivio: Pääkirjoitus Michael Palmer: Aurinko. Suomentanut Aki Salmela Riikka Talvitie: Auringosta Keijo Rahkonen: Epäsosiologisia mietteitä Michael Palmerin Auringosta Eino Santanen: Michael Palmerin Aukiolle (lyhyehkö toisinto) Bob Perelman: Free Library of Philadelphian runofestivaaleille ajaessa. Suomentanut Olli Sinivaara Lukijavieras: Tyylien moninaisuudesta kosmokseen Hasso Krull: Kaksi runoa teoksesta Swinburne. Suomentanut […]
Kategoriat
Pääkirjoitus 4/2003
Miia Toivio – Veikkoseni, minä matkustan vieraisiin maihin. – Vieraisiin maihin? – Amerikkaan. – Amerikkaan? Ja muutamaa hetkeä myöhemmin yksi mielenkiintoisimmista henkilöhahmoista länsimaisessa kirjallisuudessa napsauttaa ohimoonsa pienen reiän. Svidrigailovin, tai miksei myös Kafkan, tai Baudrillardin, siivittäminä mekin lennämme tässä numerossa Amerikkaan, tutustumaan erääseen toisinkirjoittamisen hetkeen, jolla on ollut innostava vaikutus viime vuosikymmenten runoudelle, eikä vain Amerikassa vaan maailmanlaajuisesti. Tässäkin […]
Kategoriat
3|2003
Miia Toivio: Pääkirjoitus Aki Salmela: Viimeiset runoilijat Runous konditionaalissa: Väinö Kirstinä, Pauliina Haasjoki, Ville Hytönen Pyry Waltari: Suurimmaksi osaksi sisätiloista Kristian Huuhtanen: Juomalla ei ollut lainkaan luonnetta Anu Rinkinen: Kotimaa herkkä kristalli Ville Hytönen: Ulvotaan Lukijavieras: Uit ja samalla määrittelet uimisesi Tomaz Salamun: Haavat, Esineitä VI, Sananlaskuja. Suomentanut Kari Klemelä ja Anni Sumari Ales Debeljak: […]
Kategoriat
Pääkirjoitus 3/2003
Miia Toivio Koskaan et muuttua saa. Näin lauletaan rakkaimmalle, ihanaiselle, omalle armaalle, jonka toivotaan ainiaan pysyvän samanlaisena sokeripalana kuin minä hän juuri tällä sydäntä polttavan rakkauden hetkellä meidän silmissämme välkkyy. Vaikka todellisuus esirippujen takana taitaa usein olla toisenlainen, kumppanin vaihtaessa vuosien kuluessa väriä ja olomuotoa aivan silmien edessä katsojan voimattomana seuratessa vierestä tätä kauheutta, tuntemattomuutta, […]
Runouden ja politiikan suhteen määrittelyä voidaan pitää perustellusti ikuisena ja perustaltaan ratkeamattomana aiheena. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa kysymys siitä, kumpi on etusijalla: tarkastellaanko politiikkaa ulkopuolelta vai onko runo itse osa politiikkaa, ja kumpuaako poliittinen jostain ulkopuolelta vai onko se runon sisäsyntyinen ominaisuus. Myös suhde yleisöön on eräs ilmeinen ongelma ajateltaessa runouden poliittisia aspekteja. Se, […]