nro 100


» Sisällys

Proosaa ja muita runoja

28.4.2020 :: Artikkelit, nro 100, Pääkirjoitukset

 

Antti Nylén kertoo Vihan ja katkeruuden esseissä (2007) anekdootin Walter Paterin ja Oscar Wilden tapaamisesta. Pater lehteili hieman Wilden esikoisrunokirjaa ja suositteli sitten häntä siirtymään proosaan, jota arvosti korkeammalle, koska se on vaikeampaa. ”Anekdootin tulkinta ja opetus”, Nylén kirjoittaa, ”on seuraava: ’Ole aina prosaisti, runoilijanakin.’” Charles Baudelaire puolestaan vastaa hänelle Välähdyksissä (1887): ”Ole aina runoilija, prosaistinakin.”

On ilahduttavaa, että kotimaiseen kirjallisuuteen on viime vuosina ilmaantunut monenlaisia hybriditekstejä, eriasteisia sekoituksia muun muassa runosta, kerronnasta ja esseestä. Ne ovat epäilemättä yhteydessä fragmenttimuodosta löytyneisiin mahdollisuuksiin, sillä fragmentti voi sisältää aineksia kaikista kolmesta. Kuten Maria Matinmikon Kolkassa (2019) ilmoitetaan: ”Aivan kaikki on sekoitettu sinua varten.”

Tekstityyppien ja -lajien kombinatorisia mahdollisuuksia on silti odottamassa vieläkin runsaammin. Brenda Miller lanseerasi vuoden 2003 Tell It Slant -antologiassa osuvan termin erakkorapuessee. Hän tarkoittaa sillä tekstiä, joka on pohjimmiltaan essee mutta verhoutunut jonkin toisen tekstilajin kuoreen. Uudessa antologiassa The Shell Game (toim. Kim Adrian, 2018), joka kehittelee lajia edelleen, Cheyenne Nimes listaa erilaisia vaihtoehtoja kuoriksi: kiristyskirje, patenttihakemus, ruumiinavausraportti, sielunmessu, tilikirja, verivala… Mahdollisuuksia on myriadeittain. Mutta kuka risteyttäisi tekstuaalisesti harhaman ja hippogriipin?

Tuntuu muuten siltä, että moni tekijä, joka nykyään pyrkii mieluummin kohti kirjoitusta kuin mitään yhtä lajia, ammentaa vaikutteita Roland Barthesilta. Varsinkin Barthesin myöhäistuotanto yhdistelee teoriaa ja omaelämäkertaa niin, että ne ruokkivat toinen toistaan. Hengenheimolaisista voi mainita ainakin nämä (tai ehkä haluan vain nimetä viimeaikaisia suosikkejani): Dodie Bellamy, Wayne Koestenbaum, Sarah Manguso, Maggie Nelson (totta kai), Masha Tupitsyn ja Kate Zambreno.

Tämän Tuli & Savun aiheena ovat lajihybridit ja hybridilajit, toisin sanoen sellaiset teokset, jotka yhdistelevät eri lajeja, sijoittuvat lajien väliin tai muuten haastavat lajimäärittelyjä. Keskitymme erityisesti tekstilajien risteymiin ja niiden välisiin hämärävyöhykkeisiin mutta sivuamme myös tekstien yhteyksiä muihin moodeihin ja medioihin. Ole joskus intermedialisti, kirjailijanakin.

Riikka Simpura puntaroi esseessään hybridiyden käsitettä ja runon ja proosan sekoittumista. Maaria Ylikangas jatkaa osin samasta aiheesta ja laajentaa käsittelyä esseen ja autofiktion suuntaan. Yhdysvaltalaisessa kirjallisuudessa näitä olennoi erityisen hienosti Kate Zambrenon tuotanto. On hauskaa, että saamme tehdä häntä tutummaksi Suomessakin: Riikka Ala-Hakulan haastattelussa Zambreno pohtii suhdettaan häilyviin lajityyppeihin ja niiden suhdetta häilyviin identiteetteihin.

Neljä esiintyvän runouden parissa toimivaa tekijää puolestaan kertoo työnsä lähtökohdista ja pyrkimyksistä sekä visioi — vai pitäisikö sanoa audioi? —, mitä esitys-, lava- ja äänirunous voisivat alkaneella vuosikymmenellä olla.

Tällä kertaa mukaan valikoitui erityisesti proosarunoutta, mutta kukin kirjoittaja käyttelee muotoa omalla tavallaan. Proosan graafinen hahmo antaa usein odottaa narratiivia, mutta vaihteeksi on hyvä tarkata, mitä muodostuu silloin, kun ei muodostu ilmikertomusta. Ja sekoittaa voi muutakin kuin lajeja: kieliä, kuten Ville Hytönen, tai kuvaa ja sanaa, kuten Derek Beaulieu.

Kaksi käännöstekstiä, Michelle Grangaud’n ja Bhanu Kapilin, ovat kumpikin omalla tavallaan fragmenttimuotoisia, mutta ne myös poikkeavat toisistaan huomattavasti ja muistuttavat, että fragmentti ei todellakaan ole yksi eikä jakamaton. Grangaud’n oulipolaiset mikrokertomukset (suom. Heta Rundgren) perustuvat tarkkaan tavurajoitteeseen, kun taas Kapililla (suom. Taneli Viljanen) eritoten virkkeiden ja kappaleiden välillä tapahtuu kummia.

Tässä numerossa alkaa lisäksi uusi palsta nimeltä Varjokaanon. Siinä nostetaan esiin kotimaisen runouden historiasta muodoltaan ja kieleltään omintakeisia teoksia, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet unohduksiin. Ensimmäisessä tekstissä Jouni Tossavainen kirjoittaa Erkki Lappalaisen tuotannosta, ja jatkoa seuraa. Jo vakiintuneella Tulilanka-palstalla, joka keskittyy tapahtumiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin, Tuomas Taskinen käsittelee galleriatilaan installoitua runoutta. Kritiikkiosastossa on samoin painotettu teoksia, jotka liikkuvat lajien välissä.

Seuraavan numeron aiheena ovat salakielet ja -kirjoitukset. Toivotamme hyvää kevättä ja antoisia lukuhetkiä Tuli & Savun parissa. Ole aina kirjoittaja, lukijanakin.

 

Juha-Pekka Kilpiö

 

Uutisia

Vuoden 2020 teemoja

9.11.2019 ::

Vuoden 2020 ensimmäisen numeron aiheena ovat lajihybridit ja hybridilajit, toisin sanoen sellaiset teokset, jotka yhdistelevät eri lajeja, sijoittuvat lajien väliin tai muuten haastavat lajimäärittelyjä. Keskitymme erityisesti tekstilajien risteymiin ja niiden välisiin hämärävyöhykkeisiin, kuten runouden, esseistiikan ja kertovan tekstin suhteisiin, mutta sivuamme myös tekstien yhteyksiä muihin moodeihin ja medioihin. Materiaalia voi tarjota marraskuun 2019 loppuun mennessä. Ensi vuoden toinen numero puolestaan käsittelee salakieliä ja salakirjoituksia ja niiden yhteyksiä runouteen ja kirjallisuuteen. Siihen voi tarjota materiaalia helmikuun 14. päivään mennessä. Runoja ja muita tekstejä saa kuitenkin tarjota myös teemojen ulkopuolelta milloin vain, samoin juttuvinkkejä sellaisista aiheista, joista olet lukijana kiinnostunut. Tiedot omakustanteista ovat edelleen hyvin tervetulleita. Jos olet hiljattain julkaissut omakustanteen tai tiedät muuten sellaisia, jotka haluaisit nostaa esiin, kerro niistä meille. Yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Share

Tuli & Savulle vuoden 2019 pohjoismainen kulttuurilehtipalkinto

30.9.2019 ::

Tuli & Savu on voittanut vuoden 2019 pohjoismaisen kulttuurilehtipalkinnon. Tieto julkistettiin Göteborgin kirjamessuilla 27.9.

Raadin mukaan lehti sisältää ajankohtaista keskustelua, jossa runoutta käsitellään yhteiskunnallisessa kontekstissa. Lehteä luonnehtii samalla kertaa utelias ja paneutuva asenne. Perusteluissa kiitetään myös uutta luovaa graafista asua, joka kuitenkin pitää aina itse tekstisisällön keskiössä.

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton tiedotteen voi lukea täältä ja raadin tarkemmat perustelut täältä.

 

Share

Tulevia teemoja ja kirjoituskutsu / Call for Mail Art

17.5.2019 ::

Vuoden neljäs, vielä nimeämätön numero käsittelee kirjeitä ja postia. Juttutarjousten deadline on 16.9.

Neljättä numeroa varten esitämme myös erityisen kirjoituskutsun: järjestämme postitaidenäyttelyn ja kutsumme kaikki halukkaat lähettämään siihen töitään. Postitaide (engl. mail art) kehkeytyi 1950- ja 60-luvulla, ja sillä on yhteyksiä esimerkiksi monitaiteiseen Fluxus-ryhmittymään. Muodoissaan se voi hyödyntää muun muassa kollaasia, visuaalista runoutta ja muita kuvan ja tekstin yhdistelmiä, mutta sitä ei määrittele mikään tietty muoto tai tekniikka vaan ainoastaan se, että teos lähetetään postissa. Postitaide korostaa tasavertaisuutta ja noudattaa yleensä seuraavia periaatteita: Kaikki saapuneet teokset julkaistaan. Kaikki tekijät saavat dokumentin osallistumisestaan. Teoksia ei palauteta tekijöille, niistä ei makseta korvausta, eivätkä järjestäjät myy niitä eteenpäin.

Seuraamme periaatteita näin: Kaikki teokset julkaistaan Nokturno-runoussivustolla, ja kokoamme niistä näyttelyn vuoden 2020 alussa. Näyttelyn paikka varmistuu myöhemmin. Nokturno toimii näyttelykatalogina ja dokumentaationa. Pyrimme julkaisemaan kaikki myös skannattuina versioina painetussa lehdessä ja lähettämään lehden osallistujille. Harjoitamme karsintaa vain, jos teoksia saapuu niin paljon, että kaikki eivät mahdu lehteen, tai jos jotakin teosta ei voi teknisistä syistä toistaa painettuna. Muoto ja tekniikka ovat vapaat, kunhan teoksen pystyy lähettämään postin kautta eikä se sisällä lainvastaista materiaalia. Ehdotamme osviitaksi teemaa ”2020”, mutta sitäkin saa käsitellä aivan vapaasti.

Merkitsemme teoksiin tekijän nimen ja postileiman paikkakunnan, mutta myös anonyyminä tai nimimerkillä saa osallistua. Jos haluat, liitä mukaan posti- ja sähköpostiosoitteesi, niin lähetämme lehden ja tiedotamme näyttelystä. Tiedotamme myös lehden Facebook- ja verkkosivuilla, ja toimitukselta voi kysyä lisätietoja.

Määräaikaa on jatkettu: lähetä teoksesi 16.9.2019 mennessä (viimeisen päivän postileima riittää) osoitteeseen Postitaide 2020, Nihil Interit ry, Karjalankatu 2 B 24, 00520 Helsinki.

 

Tuli & Savu announces an open call for mail art! 

Mail art, which emerged in the 1950s and 1960s and has affinities with, for example, the Fluxus movement, encompasses a wide range of techniques, collage, visual poetry, other combinations of word and image, and the like, but it cannot be restricted to any single form. Mail art is defined only by the fact that it is sent via mail. Usually, mail art exhibitions adhere to the following principles: All works are exhibited. The works are not returned to the participants, and there is no financial compensation, but the artists will receive a catalogue documenting the exhibition.

Tuli & Savu’s exhibition will take place in three forms: 1) We will organize a gallery exhibition in the year 2020. The venue is announced later. 2) The poetry website Nokturno will feature a virtual version of the exhibition, and will function as the exhibition catalogue. 3) Scanned reproductions of the works are published in the printed magazine. The participants will receive the issue in exchange for their contributions. The editors will curate a selection of the works if and only if the amount of material surpasses the magazine’s resources or if a work cannot be reproduced in print for technical reasons.

Form and technique are free, as long as the work is submitted via mail and does not contain any illegal material. We suggest a theme of “2020” but encourage a wide range of approaches. The published works will feature the artist’s name and the location of the postmark. However, pseudonyms and anonymous contributions are accepted as well.

If you wish, include your postal and email address in order to receive the magazine as well as information about the upcoming exhibition.

The deadline has been extended! Send your work by September 16, 2019 to the following address: Mail Art 2020, Nihil Interit ry, Karjalankatu 2 B 24, 00520 Helsinki, Finland.

For any additional information, please contact the editors at tulijasavu(at)gmail.com.

 

Share

Toimitukselta

10.1.2019 ::

 

Lukijakyselyn tuloksia

Järjestimme loppukesästä kyselyn, jossa tiedustelimme lukijoiden kokemuksia Tuli & Savun parissa sekä toiveita ja ehdotuksia tulevaa varten. Kiitokset kaikille osallistuneille erinomaisen paneutuneista vastauksista! Vuosikertojen ja kirjojen voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Vastauksia saapui 32. Noin puolet vastaajista oli 36–45-vuotiaita ja neljäsosa 26–35-vuotiaita. Suurin osa oli Helsingistä, sen jälkeen Jyväskylästä, Tampereelta ja Turusta. Vastauksia tuli myös Billnäsistä, Heinolasta, Vaasasta ja ulkomailta.

Suurimmaksi osaksi lehden lähestyttävyyttä ja omaa linjaa kiitettiin. Sitä pidettiin ajoittain haastavana, mutta moni koki haasteellisuuden nimenomaan tervetulleena. Todettiin, että runouslehti operoi jo lähtökohtaisesti marginaalissa ja niin on hyvä.

Muutama lukija mainitsi, että artikkelien teoreettinen lähestymistapa tuntuu välillä hieman etäiseltä. Joku puolestaan toivoi lisää artikkeleita runouden teoriasta.

Tuli & Savun avustajiin kuuluu tutkijoita ja lähteinä käytetään ajoittain kirjallisuuden- ja mediatutkimusta sekä filosofiaa ja yhteiskuntateoriaa. Pyrimme kuitenkin nostamaan tutkimusta esiin ja käsittelemään sitä sillä tavoin, ettei se jäisi kapeasti pelkästään tutkijoiden omaksi asiaksi vaan voisi tarjota kiinnostavia ideoita ja havaintoja kaikille lukijoille. Yritämme siis parhaamme mukaan pitää erilaiset runouskäsitykset tasapainossa.

Lehden merkitystä runokentälle arvioitiin tärkeäksi, eikä esimerkiksi laajemman näkyvyyden tavoittelua pidetty erityisen tarpeellisena. Meitä ilahduttaa, että moni vastaaja piti lehteä henkilökohtaisesti ja omalle runouskäsitykselleen merkityksellisenä ja mainitsi löytävänsä sen avulla uusien runoilmiöiden äärelle.

Juttutyypeistä ylivoimaisesti eniten toivottiin esseitä, sen jälkeen haastatteluita, kolumneja ja journalistisempia artikkeleita ilmiöiden takaa. Kritiikkejä kerrottiin olevan sopivasti, mutta moni oli sitä mieltä, ettei niitä voi olla liikaa.

Ehdotukset teemoiksi olivat runsaita ja innostavia. Runoilijan työhön tartumme heti seuraavassa numerossa, runoyhteisöihin sitä seuraavassa ja kirjeisiin ja kirjeenvaihtoon vuoden lopussa. Alustavia suunnitelmia meillä on ainakin avaruuden ja okkultismin varalle…

Käännettäväksi ehdotettiin monia hienoja runoilijoita, kuten Inger Christenseniä ja Gherasim Lucaa. Amerikkalaisklassikoista nostettiin esiin Wallace Stevens. Muistutettiin myös, että language-runoilijoitakin on vielä monia suomentamatta. Yleisesti toivottiin laajemmin käännöksiä valtakielten ulkopuolelta, esimerkiksi itämerensuomalaisista kielistä. Selvitämme parastaikaa käännösoikeuksia ja toivomme, että saamme mainittujen tekijöiden ja kielialueiden runoutta jossakin vaiheessa lehteen.

Tuli & Savun graafista asua pidettiin pääasiassa onnistuneena ja kiinnostavana. Todettiin kuitenkin, että ajoittain luettavuus kärsii, vaikka tilanne onkin parantunut viime aikoina. Aiomme kiinnittää tähän jatkossa entistäkin tarkempaa huomiota, jotta teksti ja design toimisivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimitukselle voi jatkossakin lähettää toiveita ja palautetta sähkö- tai tavallisella postilla. Yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Vuoden 2019 teemoja

Lukijakyselyssä ehdotettiin, että voisimme ilmoittaa lehden tulevista teemoista jo hieman aikaisemmin kuin edeltävän numeron pääkirjoituksessa. Se oli aiheellinen ehdotus, joten pyrimme jatkossa tiedottamaan niistä kaksi numeroa eteenpäin.

Vuoden 2019 ensimmäisen numeron otsikko on Vire, ja sen aiheita ovat sävyt, tunteet ja affektit toisaalta teksteissä, toisaalta varsinaisessa kirjoitustyössä. Siihen voi tarjota materiaalia 11. helmikuuta saakka, myös juttuideoita tai -suunnitelmia.

Toinen numero on teemaltaan Yhteisö. Siinä tarkastellaan nykyisen suomalaisen runokentän kehkeytymistä ja toimintaa, mutta myös laajemmin ja historiallisemmin erilaisia runousryhmiä ja -kollektiiveja. Materiaalia voi tarjota maaliskuun loppuun mennessä.

Ei kuitenkaan tarvitse antaa teemojen rajoittaa vaan juttuehdotuksia ja -vinkkejä saa ilman muuta tarjota niiden ulkopuoleltakin. Varsinkin runoja saa lähettää milloin vain. Toivotamme tervetulleeksi yhtä lailla ensikertalaiset kuin jo kirjoja julkaisseet tekijät, ja meille voi tarjota myös muilla kielillä kuin suomeksi kirjoitettuja tekstejä.

Vuonna 2019 aiomme lisäksi laajentaa kritiikeissä käsiteltävien teosten kirjoa ja kasvatamme muun muassa omakustanteista kirjoitettujen kritiikkien määrää. Ilmiantakaa niitä meille! Jos olet julkaissut viime aikoina omakustanteen tai tiedät muuten sellaisia, jotka haluaisit nostaa esiin, kerro niistä toimitukselle. Oheen voi halutessaan liittää PDF-tiedoston, mutta se ei ole välttämätöntä.

 

Share