Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on linjattu, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen arvonlisäverottomuudesta luovutaan osana valtion säästötavoitteita. Kahdensadan kulttuurilehden yhteenliittymä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry vaatii, että pienlehtien tilausten on jatkossakin säilyttävä arvonlisäverottomina.

Pienlehtien tilausmaksuista kertyvä arvonlisävero on valtion kassassa vain pikkuruinen pisara meressä. Sen sijaan lehtien kannalta tilausmaksujen arvonlisäveron nosto saattaa johtaa monen jo entisestään minimibudjetilla ja vapaaehtoistyönä tehtävän kulttuurilehden lakkauttamiseen kun osa lehtien tilaajista kaikkoaa ja siten lehtien tulot vähenevät. Myös kirjastojen pienlehtien tilaukset vähenevät jos tilausmaksut nousevat arvonlisäveron verran. Lisäksi arvonlisäveron nosto aiheuttaa välillisiä kustannuksia ja lisää tarpeetonta verobyrokratiaa lehtien toimituksissa, sillä kertyneet verot on maksettava ja ilmoitukset hoidettava määräajoin.

Kultin jäsenlehdet edustavat erilaisia kulttuurisia taustoja ja aate- ja mielipidesuuntia sekä pitävät yllä median moniäänisyyttä. Nämä lehdet eivät pelkästään kerro kulttuurisen kentän vireydestä vaan heijastavat koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta. Ne tarjoavat sellaisia yhteiskunnallisen keskustelun areenoita ja ennen kaikkea monipuolisia ja moniäänisiä sisältöjä, joille ei valtamediasta löydy sijaa. Juuri moniäänisyyttä tarvitaan maassa, jossa joukkoviestinten sisällöt samankaltaistuvat ja niiden omistus keskittyy entisestään.

Kultti ry juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan. Kultti vaatii, että Suomen hallitus tukee yhdistyksen juhlavuotta jättämällä suunnitellun korotuksen tekemättä kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien osalta.

Perusteluita kulttuurilehtien arvonlisäverottomuuden puolesta:

Kultin jäsenistä noin 75 prosenttia on yleishyödyllisen yhteisön tai säätiön kustantamia, useimmiten yhteisön jäsenlehtiä tai voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä lehtiä. Yleishyödyllisen yhteisön julkaisemasta jäsenlehdestä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saaduista tuloista ei peritä arvonlisäveroa. (Tuloverolaki, 23 §; Arvonlisäverolaki, 4 §.)

Kultti ry vastustaa lehtitilausten arvonlisäveron nostoa sikäli kun se koskee yleishyödyllisen yhteisön julkaisemia jäsenlehtiä tai muita yhteisön toimintaa välittömästi palvelevia julkaisuja, Kultin jäseniä ja muita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä.

Sen lisäksi, että valtion saama verotuotto näiden lehtien tilauksista olisi täysin marginaalinen, veron nostosta olisi suurta haittaa lehdille.

Mainittuja lehtiä tehdään jo nyt minimibudjetilla, usein vapaaehtoisvoimin tai nimellisillä palkkioilla. Monissa lehdissä suurin yksittäinen menoerä koostuu paino- ja postikuluista, joista ei juurikaan voida nipistää.

Onkin todennäköistä, että arvonlisävero siirtyisi suoraan tilaushintoihin. Korotuksesta johtuen osa tilaajista saattaisi kaikota, jolloin lehtien jo valmiiksi vähäiset tulot pienenisivät entisestään. Seurauksena voisi olla jopa joidenkin lehtien lakkauttaminen.

Toinen ongelma ovat kirjastoille myönnetyt määrärahat kulttuuri- ja mielipidelehtien ostamiseen. Jos lehtien tilaushinnat nousevat kauttaaltaan mutta kirjastojen määrärahat eivät, kirjastot voivat tilata entistä vähemmän pienlehtiä. Useille lehdille kirjastotilaukset ovat merkittävä tulonlähde, jonka pieneneminen saattaa lehtien talouden vaakalaudalle.

Kolmanneksi tilausten muuttuminen arvonlisäverolliseksi johtaisi monien lehtien toimitusten kohtuuttomaan kuormittumiseen, sillä arvonlisäverosta on tehtävä ilmoitus ja kertyneet verot on maksettava tietyin väliajoin. Vapaaehtoisvoimin tehdyillä lehdillä ei ole käytössään isoja resursseja hallintoon, joten arvonlisäveron vaatima lisätyö olisi pois muusta toiminnasta. Jos taas arvonlisäveroilmoitukset ja -tilitykset siirretään kirjanpitäjän tms. hoidettavaksi, lehdenteon kustannukset nousevat jälleen.

Kultti ry esittää, että mikäli lehtien tilausmaksuista aletaan periä arvonlisäveroa, yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden julkaisemien lehtien tilaukset säilyvät edelleen arvonlisäverottomina (Tuloverolaki, 23 §; Arvonlisäverolaki, 4 §). Myös yleishyödyllisten lehtien painokulujen tulisi edelleen säilyä arvonlisäverottomina (Arvonlisäverolaki, 56 §).

Lisäksi Kultti ry esittää, että lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverosta vapautetaan julkaisijayhteisön muodosta riippumatta sellaiset kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet, joiden on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa kulttuuri- ja mielipidelehtitukea (opetus- ja kulttuuriministeriön ohje kulttuurilehtien tukemiseen osoitetun määrärahan hakemisesta ja käytöstä, dnro 166/624/2008, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiika/avustukset/kulttuurilehdet/ ohje_kulttuurilehdet.pdf). Lisäksi lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverosta tulee vapauttaa sellaiset tiedelehdet, jotka voivat saada Tieteellisten seurain valtuuskunnan jakamaa valtionavustusta tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kitti Suoranta (kirsti.suoranta@kultti.net, p. 044 210 3445)

Anna-Riikka Carlson! Antti Nylén! Jarkko Tontti!

Kaksikymmentä puhujaa kolmestatoista maasta – runoilijoita, tutkijoita, kriitikkoja; puheenvuoroja, tutkielmia, performansseja. Kesän kovimmat poeettiset panokset ampuu Helsingin Poetiikkakonferenssi seitsemän vuoden voimallaan, viikonloppuna 27. – 28. elokuuta.

Teemana transmissio, runouden ja poeettisen ilmaisun siirtymät halki ajan ja avaruuden, kulttuuri- ja kielirajoja pilkkoen ja punoen, tapahtumapaikkana Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Lisätietoja ja ohjelma osoitteesta www.poetiikkakonferenssi.fi

Tilaisuuden järjestää runoyhdistys Nihil Interit yhteistyössä Kirjallisuudentutkijain seuran kanssa.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Helsingin ainoa kirjallisuusfestivaali Runokuu valtaa kaupungin 26.8.–1.9. Festivaali laajenee nyt käsittämään runouden ohella myös muut kirjallisuuden lajit proosasta näytelmiin ja laululyriikkaan. Myös monitaiteisuus korostuu ohjelmassa uudella tavalla: yhteistyötä tehdään niin jazzmusiikin, teatterin, kuorolaulun kuin tanssinkin saralla. Suurimpaan osaan festivaalin 40 tapahtumasta on vapaa pääsy.

Runokuu käynnistyy 19.–20.8. yhteistyössä Suomen Kansallisteatterin ja KOM-teatterin kanssa järjestettävällä festivaaliennakolla. Rendez-vous – ranskalaisia kohtauksia esittelee ranskalaista nykykirjallisuutta sekä katkelmia kahdesta ranskalaisesta näytelmästä, joita suomalaiset näyttelijät ovat harjoitelleet ranskalaisten ohjaajien Guy Delamotten ja Michel Raskinen johdolla.

Varsinainen festivaaliviikko käynnistyy näyttävästi Taiteiden yönä perjantaina 26.8. Glorian yö -tapahtumalla. Illan aikana lavalla nähdään muun muassa improvisaatio-orkesteri Katriinamies, tanssikokoonpano prettybruisessquad, viisitoista runoilijaa, folk-harpisti Salla Hakkolan ja runoilija Leevi Lehdon yhteisesitys sekä reggae- ja rytmimusiikin väriläiskä Posteljoona ja ystävät. Kirjallinen kauhukävely tutustuttaa keskiyöllä Suomen Kansallisteatterin synkkiin salaisuuksiin ja YLE Kulttuurin Runokuorosota herättelee Oopperan amfiteatterilla henkiin antiikin aikaista kuorolausuntaperinnettä.

Viapori Jazzin ja Runokuun yhteiskonsertti Vierailta mailta esittelee lauantaina 27.8. uussuomalaisten runoilijoiden teksteihin sävellettyä musiikkia. Mustiin pukeutuvassa illassa maanantaina 29.8. kuullaan otteita eri aikakausina kielletyistä tai sensuroiduista kirjoista sekä teemaan sopivasta musiikista. Tarinaklubilla tiistaina 30.8. pääroolia näyttelevät yleisön omat tarinat. Iltaa jatkaa YLE Kulttuurin Kuutarha-runoklubi, joka kuullaan suorana lähetyksenä YLE Radio 1:n taajuudella. Keskiviikkona 31.8. Santahaminan portit avautuvat Runokuun yllätykselliselle kiertokävelylle. Merellisen illan päättää muun muassa Motelli Skronklen tahdittama Pakkorunoutta-klubi Maanpuolustuskerholla. Lasten Runokuu -kiertue leikittää 0–6-vuotiaita 29.–31.8. kolmessa kirjastossa. Monivuotinen suosikki Runoja raiteilla -kampanja tarjoilee tänä vuonna nykylyyrikoiden rakkausrunoja metrojen, raitiovaunujen ja lähijunien matkustajille.

Runokuun koko ohjelma on luettavissa festivaalin internetsivuilla: www.runokuu.fi. Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Festivaalin pääjärjestäjät ovat Nuoren Voiman Liitto ja Helsingin kaupunginkirjasto. Kaiken kaikkiaan mukana on lähes neljäkymmentä järjestäjätahoa.

Lisätietoa:

Nuoren Voiman Liitto, toiminnanjohtaja Laura Serkosalo
p. 044 207 4650, laura.serkosalo@nuorenvoimanliitto.fi

Helsingin kaupunginkirjasto, suunnittelija Sinikka Koskinen
p. 050 340 3621, sinikka.m.koskinen@hel.fi

Helsingin juhlaviikot, vastaava tiedottaja Sini Koskimies
puh. 050 358 2440, koskimies@helsinkifestival.fi

Tuli&Savun

Tuli&Savu on toistuvasti sijoittunut korkealle Grafian kilpailussa sen jälkeen, kun yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun ja Art-Print Oy:n kanssa alkoi vuonna 2003. Tuli&Savu 2/2006 palkittiin julkaisugrafiikka-sarjassa vuoden “hopeahuippuna”. Vuonna 2008 kunniamainintoja tuli kaksin kappalein.

Kaikki ehdokkaat Grafian sivuilla:

http://www.grafia.fi/vuodenhuiput/huiput_2010/shortlista

“Grafian järjestämä Vuoden Huiput on Suomen merkittävin markkinointiviestinnän ja muotoilun kilpailu. Vuosittain järjestettävän tapahtuma tähtää suunnittelun tason nostamiseen, luovuuden ja omaperäisyyden voimistamiseen ja suunnittelijoiden ammattitaidon kehittämiseen.”

Residenssin kustannukset ovat 800 euroa / kk. Hintaan kuuluu majoitus yhden hengen huoneessa sekä aamupala. Runoilija vastaa residenssin kustannuksista sekä omista matkakuluistaan.

Kahden kuukauden oleskeluun residenssissä on mahdollista hakea residenssiavustusta Taiteen keskustoimikunnalta. Residenssiin valitut henkilöt vastaavat itse apurahojen hakemisesta. Apurahan hakuaika päättyy 31.3.2011.

Kuka voi hakea

Residenssiä voivat hakea kaikki taiteellisesti korkealaatuisen runokirjan julkaisseet tai muuten ansioituneet runoilijat tai kääntäjät. Myös työryhmät ja työparit voivat hakea. Työryhmien koko rajoitetaan 4 henkilöön. Italian kielen taito ei ole välttämätöntä mutta se on hyödyllistä.

Miten haetaan

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulisi käydä ilmi seuraavat asiat:

- henkilötiedot
- työsuunnitelma
- perustelut, miksi hakee residenssiin
- ansioluettelo ja julkaisuluettelo

Lähetä hakemus tammikuun loppuun 31.1.2011 mennessä osoitteeseen Runoyhdistys Nihil Interit, Savilankatu 1B, toimisto 2, 00250 Helsinki. Kuoreen “Residenssihakemus”.

Hakija voi myös pyytää suosituksia 1-2 henkilöltä. Kirjalliset suositukset voi lähettää samaan osoitteeseen kuin hakemuksen.

Kuka päättää

Runoyhdistys Nihil Interitin hallitus tekee päätöksen residenssiin valittavista runoilijoista ja kääntäjistä. Valinta tehdään kolmihenkisen valitsijaryhmän esityksen pohjalta.

Tarkemmat tiedot: nihilinterit.wordpress.com

Lisätiedot:

Sirpa Kyyrönen
puh. 040 594 6191
sirpa.kyyronen@helsinki.fi

Lisäksi lehti alkaa ilmestyä viisi kertaa vuodessa.

Mikael Brygger on valittu runouslehti Tuli&Savun vastaavaksi päätoimittajaksi. Brygger on toimittanut Tuli&Savua vuodesta 2007 alkaen, vuodet 2008-2009 sen toisena päätoimittajana.

Lisäksi Tuli&Savu ilmestymistiheys kasvaa aiemmasta neljästä numerosta viiteen vuosittaiseen numeroon. Viides numero on kirjamainen erikoisnumero, jossa syvennetään lehdessä edellisenä vuonna käsiteltyjä teemoja. Erikoisnumeron kehittämisestä ja toimittamisesta vastaa Tuli&Savun entinen päätoimittaja, runoilija Henriikka Tavi.

Tuli&Savu on Suomen johtava runouslehti, joka esittelee laajasti uutta kansainvälistä runoutta suomalaiselle yleisölle sekä syventää ymmärrystä runouden ajankohtaisista ilmiöistä. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1994 ja sitä ovat toimittaneet monet tunnustetut runoilijat. Tuli&Savua julkaisee runoyhditys Nihil Interit ja sitä tehdään yhteistyössä Aalto yliopiston taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen ja Art Print Oy:n kanssa. Lehden innovatiivinen ulkoasu saa jatkuvaa kiitosta. Tuli&Savu toimii myös internetissä osoitteessa tulijasavu.net.

Mikael Brygger toimii aktiivisesti kirjallisuuskentällä ja useissa kirjallisuus- ja kulttuurijärjestöissä. Brygger on aikaisemmin perustanut kulttuurilehti Särön yhdessä Mark Mallonin kanssa, suomentanut Hakim Beyn teoksen Tilapäinen autonominen alue (Savukeidas, 2009) sekä julkaissut englanninkielisen roskapostirunoteoksen Emily (ntamo, 2008). Bryggerin suomenkielinen esikoisteos Valikoima asteroideja (poEsia) ilmestyy kesäkuussa 2010.

Lisätietoja
tulijasavu.net
Nihil Interit ry:n varapuheenjohtaja
Virpi Alanen p.050-5373553
virpi.alanen(at)gmail.com

Kilpailun kärki esitellään Helsingissä Akateemisen kirjakaupan lehtialueen näyteikkunassa pe 28.5.-pe 4.6. Vuoden laatulehti 2010 -palkinnon voittaja ja kunniamaininnan saaneet julkistetaan sunnuntaina 30.5. Palkinnot jaetaan Maailma kylässä -tapahtumassa Mekong-lavalla kello 12.15.

Vuoden laatulehti -palkinto jaetaan nyt viidettä kertaa. Tällä kertaa kilpailuun osallistui yli 50 Kultin jäsenlehteä. Raadin muodostivat Design Director Tuomas Jääskeläinen Bonnier Publications Oy:stä, ostopäällikkö Pasi Somari Akateemisesta Kirjakaupasta ja aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Taideteollisesta korkeakoulusta. Palkintoa sponsoroi Akateeminen Kirjakauppa.

Runoilija Timo Harju (s. 1980) palkittiin tänään Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnolla runokokoelmastaan Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (ntamo, 2009).

Kritiikin Kannukset myönnetään vuosittain suomalaiselle merkittävän taiteellisen läpimurron tehneelle, nuorelle taiteilijalle. Taiteenlajien rajat ylittävää palkintoa on jaettu vuodesta 1962 lähtien, mutta ainoastaan neljä kertaa on palkittu kirjailija. Edellinen Kannuksilla palkittu runoilija oli Johanna Venho, jolle palkinto myönnettiin vuonna 2001.

Palkintoraati kuvasi Harjun teosta seuraavin sanoin:

“Kastelimme heitä runsaasti kahvilla on helposti lähestyttävää ja humaania runoutta. Vanhainkodin arkipäivästä kertovissa runoissa korostuu empaattinen ja suora tapa puhua vanhainkodissa asuvista ihmisistä. Laajalle lukijakunnalle soveltuva, kaikkia koskettava yhteiskunnallinen runous on harvinaista, mutta Harjun runot täyttävät tätä vajetta.

Kritiikin Kannukset -lautakunta pitää tärkeänä, että runous tarjoaa monipuolisia ajattelun eväitä – talousajattelun ja tehokkuusvaatimusten läpäisemässä maailmassa. Harju käsittelee vanhainkodin arkisiin kohtaamisiin liittyviä kipeitäkin tunteita luontevasti. Kastelimme heitä runsaasti kahvilla -kokoelma kuvaa vanhuksia yksilöinä, jotka ovat kukin omanlaisiaan, kun taas päivänpolitiikassa ja lehtikielessä käytetään usein kliinisiä ja esineellistäviä ilmauksia.

”Lähteminen on sitä että halataan kuin murskaantuneet mustikat”, todetaan kokoelman alussa. Runot muistuttavat elämän musertavasta hauraudesta ja huolenpitoon liittyvästä fyysisyydestä. Harjun runojen vanhukset – dementiapotilaat – ovat voimakkaasti läsnä olevia ja merkityksellisiä, kaikkine ryppyineen ja rullatuoleineen, rispaantuneine aamutakkeineen, kahvinryystämisineen, iloineen ja murheineen.”

Palkittavasta päättää Suomen arvostelijain liiton kevätkokouksen nimeämä lautakunta, joka edustaa laajasti eri taiteenaloja. Kauden 2009 Kritiikin Kannukset -lautakuntaan kuuluivat Ville Hänninen (puheenjohtaja), jäsenet Paula Holmila, Päivi Hyvärinen, Kai Kiviranta, Merja Koskiniemi, Matti Rämö ja Pertti Terho (erosi tammikuussa 2010) sekä varajäsenet Virpi Alanen ja Elisabeth Nordgren.

Ensimmäinen Tuli&Savu-kirja ilmestyy elokuussa 2010 ja sen teemana on vuonna 2009 kovasti tapetilla ollut kritiikki. Erikoisnumerossa suuren painoarvon saavat myös kritiikit edellisenä vuonna ilmestyneistä kirjoista. Vuonna 2010 erikoisnumero postitetaan tilaajille erillismaksusta.

Tuli&Savun vuoden 2010 numerojen teemat ja ilmestymisaikataulut

1/10 Typo/grafia

Vuoden ensimmäisessä numerossa Tuli&Savu jatkaa runouden visuaalisuuden tutkimista ”typo/grafian” (kreik. τύπος ‘piirto’ + γράφειν ‘kirjoittaa’) näkökulmasta. Ilmestyy huhtikuussa.

2/10 Anonyymi

Kolmannen numeron työnimenä voisi olla myös ”tekijä” – tai sen puuttuminen. Mitä tapahtuu, kun runoilijat, esseistit, kriitikot ja toimittajat kaikki kadottavat nimensä ja kirjoittavat anonyymeina? Missä kulkevat kollaasin ja lainaamisen rajat? Entä mikä on löydetty runo?

Lisäksi ”anonyymi”-teemanumerossa keskustellaan myös julkaisukentässä tapahtuvista muutoksista ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista. Ilmestyy heinäkuussa.

3/10 Tuli&Savu-kirja ”kritiikki”

Vuonna 2009 käyty kritiikkikeskustelu nosti esiin monia tärkeitä, vielä käsittelemättömiä teemoja (mm. käännösrunouden, visuaalisen runouden ja konseptualistisen runouden arvosteleminen). Numeroon kootaan myös Turun kirjamessuilla yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton (SARV) kirjallisuusjaoksen kanssa järjestetyn runokritiikkiseminaarin satoa. Ilmestyy elokuussa.

4/10 Brittiläinen nykyrunous

Edellisvuoden venäjä-teemanumeron tavoin antologiamainen käännösrunouteen keskittynyt numero. Vuoden 2010 teemana on brittiläinen nykyrunous. Ilmestyy lokakuussa.

5/10 Tunne

Vuoden 2010 Runokuu-tapahtumasarjan osana järjestettävä Helsingin poetiikkakonferenssi on valinnut teemakseen on ”tunne / affekti”. Tuli&Savu toimittaa ja julkaisee seminaarissa esitettyjä tai esitysten pohjalta työstettyjä alustuksia, puheenvuoroja ja runoja sekä jatkaa teeman käsittelyä. Ilmestyy joulukuussa.

Numeroon 1/10 liittyen ei oteta enää vastaan juttutarjouksia. Myöhempien numeroiden teemoihin liittyviä tai liittymättömiä juttuideoita ja runotarjouksia sen sijaan otamme ilolla vastaan!

27.1. 2010 klo 14, Kirjakauppa Kirja, Mannerheimintie 22-24.

Lämpimästi tervetuloa!

-

Lisätietoja Henriikka Tavi, p. 041-5360184
henriikka.tavi(at)gmail.com