Kategoriat
Arvostelut nro 67

Poeettisen tiedon puolustukseksi

Janne Nummela, Tommi Nuopponen, Jukka Viikilä: Ensyklopedia. Poesia 2011. Ensyklopedia on yhtä aikaan tiedon järjestelmä, ehdotus tuoksi tiedoksi ja näiden molempien kritiikiksi. Toisin sanoen ensyklopedia on ehdotus mahdollisimman perustelluksi maailmanjäsennykseksi. Hyvistä aikeistaan huolimatta valistuksen ensyklopediahankkeet olivat kääntöpuoleltaan tiedollista imperialismia: ensyklopedinen tieto, oli se kuinka itsekriittistä tahansa, on yhtä kaikki tehokas tapa hallita tiedon sisältöä, tietämisen […]

Kategoriat
Arvostelut nro 67

Yhdistä pisteitä espanjalaisessa hämärässä

Karri Kokko: Toisaalta. poEsia 2010. Yhtäältä näkee eri tavoin kuin toisaalta. Tästä lähtökohdasta vaikuttaa Karri Kokko laatineen uusimman teoksensa Toisaalta (2010). Kirjan kannessa on merkistöä, joka voisi olla jonkin kielen aakkosia tai vain suomea väärin kirjoitettuna, krumeluurein ja koristein. Tunnustan jopa tarkistaneeni peiliä apua käyttäen, olisiko kannessa sittenkin jotain tuttua. Ei ole.

Kategoriat
Arvostelut nro 67

Kokonaishenkisyyden ja kehollisuuden kirjoitusta

Jonimatti Joutsijärvi: Ei mikään itsessään. Sanasato 2010. Ensimmäisessä esseekokoelmassaan Ei mikään itsessään Jonimatti Joutsijärvi kiinnittää huomionsa kielen vierauteen: kieli on tuntematon ja kiinnostava kuin vastasyntynyt lapsi Alli, jolle osoitetulla kirjeellä Joutsijärvi aloittaa kirjan.

Kategoriat
Arvostelut nro 67

Tunteen myyttinen tuhovoima

Marguerite Yourcenar: Tulet. Suom. Jussi Lehtonen. Teos 2011. Subjektiivisen tunnekokemuksen representaatio lienee lyriikan pohjimmaisista tarkoitusperistä sitä kaikkein säilyväisintä sorttia. Ei-kielellisen piiriin kuuluvan, alati liikkeessä olevan intiimin elämyksen pukeminen säkeiksi on runouden historian aikana saanut paitsi kaikkein tyhjänpäiväisimmän sentimentaalisen sanasilpun, myös koskettavimman mahdollisen kaunotaiteen olomuotoja. Marguerite Yourcenarin (1903–1987) alun perin vuonna 1936 julkaistu tekstikokoelma Tulet sijoittuu […]

Kategoriat
Artikkelit nro 67

Runon rytmistä

Runoilija Tommi Parkko (TP) ja runoilija Jorma Vakkuri (JV) keskustelevat runon rytmistä pohdiskellen aihetta lähinnä tekijän mutta myös kokijan näkökulmista. JV: Onko kaikissa runoissa rytmiä? TP: On aina jonkinlaista. Kiusaannumme, jollei runon rytmi toimi, tai ihastumme, jos rytminen ratkaisu toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta. Runon synty voi olla lähtöisin rytmielämyksestä. Rytmiä on kuitenkin vaikea täsmällisesti paikantaa. […]

Kategoriat
nro 67 Runot

Erkka 23 vee

mä oon erkka 23 vee oon kasvanu kuopiossa, julkulassa omakotitalossa niin isossa että aina oon voinu kasvaa vähän lisää mä en oo kasvanu ilman isää ja vähän liian pitkään imin äitin nisää mä oon syntyny iphone kourassa hopeelusikka suussa ja kultanen perseessä mun neljän hengen perheessä on aina puhuttu tunteista ei oo ollu puutetta hunteista […]

Kategoriat
nro 67 Tulentekoa

Vanha riimi vastaan uusi

Termien määrittely on visaista hommaa. Joskus määritelmiä kuitenkin muotoillaan niin laiskasti tai yksipuolisesti, että niiden ansiosta koko asia muuttuu monimutkaisemmaksi kuin onkaan. Joskus jää huomaamatta, että määrittely on vanhentunut – tai että se sisältää selkeästi arvolatautuneita sävyjä. Miltä esimerkiksi kuulostaisi, jos ”aasi” määriteltäisiin biologiankirjassa ”epätäydelliseksi hevoseksi”? Subjektiivisiin määritelmiin törmää useammin taiteissa tai urheilussa, jossa menestykseen […]

Kategoriat
nro 67 Pääkirjoitukset

Kuusi silmälukua äänen ja hiljaisuuden suhteesta

Eugène Guillevicin mukaan runous on ”sanojen ja hiljaisuuden avioliitto”. Näin mahdollisuus olla ilmaisuvoimaista mutta mykkää, ilmaisuvoimaista juuri siksi että se on mykkää, erottaisi runouden proosasta. Sanat, säkeet ja lauseet voivat irrota puheensorinasta, puheen tai kertojaäänen ajallisesta kestosta ja vain kellua paperilla, lähestyä kuvaa. Toisessa ääripäässään runous on kohostetusti ääntä ja ajallisuutta, äänirunon esitystilanteissa jopa sanoja […]

Kategoriat
nro 67 Sisällysluettelot

nro 67

’Ääni ja hiljaisuus’