nro 67


Poeettisen tiedon puolustukseksi

23.8.2012 :: Arvostelut, nro 67

Janne Nummela, Tommi Nuopponen, Jukka Viikilä: Ensyklopedia. Poesia 2011.

Ensyklopedia on yhtä aikaan tiedon järjestelmä, ehdotus tuoksi tiedoksi ja näiden molempien kritiikiksi. Toisin sanoen ensyklopedia on ehdotus mahdollisimman perustelluksi maailmanjäsennykseksi. Hyvistä aikeistaan huolimatta valistuksen ensyklopediahankkeet olivat kääntöpuoleltaan tiedollista imperialismia: ensyklopedinen tieto, oli se kuinka itsekriittistä tahansa, on yhtä kaikki tehokas tapa hallita tiedon sisältöä, tietämisen tekniikoita ja toisaalta sulkea ulos sellaiset tiedot, jotka eivät tue esimerkiksi rationaalisen subjektin itsesäilytysviettiä ja universaalisuuspyrkimyksiä.

» Lue lisää

Share

Yhdistä pisteitä espanjalaisessa hämärässä

21.8.2012 :: Arvostelut, nro 67

Karri Kokko: Toisaalta. poEsia 2010.

Yhtäältä näkee eri tavoin kuin toisaalta. Tästä lähtökohdasta vaikuttaa Karri Kokko laatineen uusimman teoksensa Toisaalta (2010). Kirjan kannessa on merkistöä, joka voisi olla jonkin kielen aakkosia tai vain suomea väärin kirjoitettuna, krumeluurein ja koristein. Tunnustan jopa tarkistaneeni peiliä apua käyttäen, olisiko kannessa sittenkin jotain tuttua. Ei ole.

» Lue lisää

Share

Kokonaishenkisyyden ja kehollisuuden kirjoitusta

21.8.2012 :: Arvostelut, nro 67

Jonimatti Joutsijärvi: Ei mikään itsessään. Sanasato 2010.

Ensimmäisessä esseekokoelmassaan Ei mikään itsessään Jonimatti Joutsijärvi kiinnittää huomionsa kielen vierauteen: kieli on tuntematon ja kiinnostava kuin vastasyntynyt lapsi Alli, jolle osoitetulla kirjeellä Joutsijärvi aloittaa kirjan.

» Lue lisää

Share

Tunteen myyttinen tuhovoima

21.8.2012 :: Arvostelut, nro 67

Marguerite Yourcenar: Tulet. Suom. Jussi Lehtonen. Teos 2011.

Subjektiivisen tunnekokemuksen representaatio lienee lyriikan pohjimmaisista tarkoitusperistä sitä kaikkein säilyväisintä sorttia. Ei-kielellisen piiriin kuuluvan, alati liikkeessä olevan intiimin elämyksen pukeminen säkeiksi on runouden historian aikana saanut paitsi kaikkein tyhjänpäiväisimmän sentimentaalisen sanasilpun, myös koskettavimman mahdollisen kaunotaiteen olomuotoja.

Marguerite Yourcenarin (1903–1987) alun perin vuonna 1936 julkaistu tekstikokoelma Tulet sijoittuu lokeroista jälkimmäiseen. Häpeilemättömän suora saavuttamattoman rakkauden kuvaus on vereslihalle raavittua, hätkähdyttävää kirjallisuutta. Varttuneemmalla iällä sekä Belgian että (ensimmäisenä naispuolisena jäsenenä) Ranskan akatemiassa istuneen Yourcenarin nuoruudenteoksessa tunteen kahlitsematon elin- ja tuhovoima kytketään länsimaisen kerrontatradition historiallis-mytologisiin kehyksiin.

» Lue lisää

Share

Runon rytmistä

20.8.2012 :: Artikkelit, nro 67

Runoilija Tommi Parkko (TP) ja runoilija Jorma Vakkuri (JV) keskustelevat runon rytmistä pohdiskellen aihetta lähinnä tekijän mutta myös kokijan näkökulmista.

JV: Onko kaikissa runoissa rytmiä?

TP: On aina jonkinlaista. Kiusaannumme, jollei runon rytmi toimi, tai ihastumme, jos rytminen ratkaisu toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta. Runon synty voi olla lähtöisin rytmielämyksestä. Rytmiä on kuitenkin vaikea täsmällisesti paikantaa. Se voi olla runossa tai lukijan päässä: proosakin muuttuu runoksi, kun se luetaan runona. Rytmi on siis kielen toistorakenteita laajempi ilmiö. Metriikassa rytmi käsitetään toistorakenteena. Rytmiikka tunkeutuu myös runon sisältöön ja siihen tapaan, kuinka eri elementit ovat järjestetty runoon.

» Lue lisää

Share

Erkka 23 vee

20.8.2012 :: nro 67, Runot

mä oon erkka 23 vee
oon kasvanu kuopiossa, julkulassa
omakotitalossa
niin isossa
että aina oon voinu kasvaa vähän lisää
mä en oo kasvanu ilman isää
ja vähän liian pitkään
imin äitin nisää
mä oon syntyny
iphone kourassa
hopeelusikka suussa
ja kultanen perseessä
mun neljän hengen perheessä
on aina puhuttu tunteista
ei oo ollu puutetta hunteista
ei euroaikaan eikä varsinkaan markka
ei oo tarvinnu olla ruuasta tarkka
osta poika vaan sitä isabella-juustoo
parhaisiin arkihetkiin
kesäisiin uimaretkiin
kermaa on varmasti mansikoiden kanssa
ja illalla letut
mut se on ansa

» Lue lisää

Share

Vanha riimi vastaan uusi

20.8.2012 :: nro 67, Tulentekoa

Termien määrittely on visaista hommaa. Joskus määritelmiä kuitenkin muotoillaan niin laiskasti tai yksipuolisesti, että niiden ansiosta koko asia muuttuu monimutkaisemmaksi kuin onkaan. Joskus jää huomaamatta, että määrittely on vanhentunut – tai että se sisältää selkeästi arvolatautuneita sävyjä. Miltä esimerkiksi kuulostaisi, jos ”aasi” määriteltäisiin biologiankirjassa ”epätäydelliseksi hevoseksi”?

Subjektiivisiin määritelmiin törmää useammin taiteissa tai urheilussa, jossa menestykseen on monta tyyliä ja tunteet käyvät kuumina. Joskus arvolatautuneita luokitteluja saattaa eksyä jopa varsin virallisen tiedon joukkoon. Seuraavassa kaksi Internetistä poimimaani määritelmää (jotka todennäköisesti lainaavat toisiaan tai jotain yhteistä lähdettä):

» Lue lisää

Share

Kuusi silmälukua äänen ja hiljaisuuden suhteesta

20.8.2012 :: nro 67, Pääkirjoitukset

Eugène Guillevicin mukaan runous on ”sanojen ja hiljaisuuden avioliitto”. Näin mahdollisuus olla ilmaisuvoimaista mutta mykkää, ilmaisuvoimaista juuri siksi että se on mykkää, erottaisi runouden proosasta. Sanat, säkeet ja lauseet voivat irrota puheensorinasta, puheen tai kertojaäänen ajallisesta kestosta ja vain kellua paperilla, lähestyä kuvaa. Toisessa ääripäässään runous on kohostetusti ääntä ja ajallisuutta, äänirunon esitystilanteissa jopa sanoja muodostavan kielijärjestelmän ulkopuolista kurnutusta, korahtelua, vingahtelua, suhinaa. Kokemus voi vaihdella kakofoniasta eufoniaan, mutta kerta toisensa jälkeen hämmästyy korvan oraakkelinkaltaista kykyä löytää moisesta foneettisten hyönteisten parveilusta tunnistettavia ja merkitseviä hahmoja.

» Lue lisää

Share

nro 67

20.8.2012 :: nro 67, Sisällysluettelot

’Ääni ja hiljaisuus’
» Lue lisää

Share