Artikkelit

Valikoituja kirjoituksia vuosien varrelta.


Romantiikka?

18.5.2017 :: Artikkelit, Pääkirjoitukset

Romantiikasta käytävää keskustelua leimaa usein tietty ajaton, platonilainen aura, mutta siitä lienee helpointa puhua konkreettisten historiallisten esimerkkien avulla. Liikkeen koko potentiaali ja tämän päivän hennot kukinnot jäävät helposti kätköön, kun vakiintuneet ajatukset jyräävät näyttämölle. Kansallisromantiikka ja valtion idea; romanttinen rakkaus ja avioliittoinstituutio; kaukokaipuun romantiikka, imperialismi ja sen Toinen; ränsistynyt linna, kummitteleva neito ja menneisyys. Vaikka romanttinen impulssi on liittoutunut monien instituutioiden kanssa, on mahdollista, että näiden julkisivujen taakse kätkeytyy jotain yksilöllisempää. Sellainen kaavoihin taipumattoman itseilmaisun ja taiteellisen anarkian maailma, jossa subjekti kokeilee erilaisia voimia, sulautuu niihin tai kamppailee niitä vastaan.

» Lue lisää

Share

Nro 87

7.3.2017 :: Artikkelit, nro 87, Sisällysluettelot

15380732_1778488799142674_6197984542383957329_n

» Lue lisää

Share

Vuoden runoteos: Tuija Välipakan Take Away

23.2.2015 :: Artikkelit, nro 79, Uutiset

Vuoden 2014 Nihil Interit –runouspalkinto parhaasta runokirjasta myönnetään Tuija Välipakan teokselle Take away (Paasilinna, 2014).

Kuoleman kasvot näyttäytyvät lempeinä ja groteskeina, kylminä ja lämpiminä Välipakan teoksen valossa. Välipakka käsittelee aihettaan rikkaasti ja kulttuuritietoisesti, hienostelematta ja kaihtamatta sen erilaisia ulottuvuuksia.

Take away pureskelee ihmisen kuolemaa torjuvia fantasioita ja pelkoja. Näkökulmien moninaisuus on vaikuttava: kuolemaa personifioidaan, se kuljetetaan absurdeihin ja arkisiin tilanteisiin. Sureminen tai lohtu eivät ole Take awayssa pinnalla, vaan pikemminkin pyrkimys mieltää itsensä kuolevaisena ja tehdä tiliä kuolevaisuutensa kanssa. Take away kirjoittaa kuoleman osaksi nykyeläjän arkea, hänen maisemaansa, ihmissuhteitaan, teknologiaansa ja terveyskäsityksiään. » Lue lisää

Share

Vuoden runoustekopalkinto Karri Kokolle, erityismaininta Rikhardinkadun kirjaston taiteilijakirjoille

23.2.2015 :: Artikkelit, nro 79, Uutiset


Vuoden 2014 Nihil Interit –runoustekopalkinto myönnetään runoilija, toimittaja Karri Kokolle aktiivisesta työstä runouden edistäjänä ja uudistajana.

Kokko on herkkävaistoinen uusien runomuotojen löytäjä ja kehittäjä. Hänen merkityksensä runouden uusien keinojen esittelemisessä on ollut painokas etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Karri Kokko julkaisi esikoisrunoteoksensa Uno boy (Wsoy) vuonna 1982 mutta hänen seuraavia teoksiaan sai odottaa toistakymmentä vuotta. Vuonna 2005 käynnistyi Kokon uudempi tuotanto teoksella Varjofinlandia (poEsia). Tämän jälkeen hän on julkaissut nopeassa tahdissa toistakymmentä teosta, joita yhdistää uusien runokeinojen esittely. Hänen kokoelmiaan lukiessa joutuu pohtimaan aina uudestaan, mitä runous on ja mitä se voi olla. » Lue lisää

Share

Vuoden runousteko: Helsinki Poetry Connection

21.1.2014 :: Artikkelit, nro 75, Uutiset

 

Helsinki Poetry Connection on innostuneella ja paneutuneella toiminnallaan onnistunut antamaan runoudelle tapahtuman luonteen. Vuonna 2008 perustettu järjestö on järjestänyt yli 200 runotapahtumaa. Säännöllinen runoklubitoiminta on kasvanut Helsingissä ja levinnyt halki Suomen. Se koskettaa tällä hetkellä runouden koko kenttää. » Lue lisää

Share

Vuoden runoteos: Anja Erämajan Töölönlahti

21.1.2014 :: Artikkelit, nro 75, Uutiset

töölönlahti

Nihil Interitin teospalkinnon voittaja on Anja Erämajan Töölönlahti (2013).  Vuonna 2005 Laulajan paperit -kokoelmalla debytoineelle Erämajalle on alusta asti ollut leimallista omintakeinen ilmaisu, jossa rytmillä ja melodisuudella on keskeinen asema. Erämajan teoksissa kieli muodostaa puhuntoja. Töölönlahti ei tee tästä poikkeusta. Teoksen kieli irtaantuu semantiikasta, ja sanat välittävät läsnäoloa vahvoilla äänenpainoillaan sekä läpileikkaavan koomisilla havainnoillaan. Teos edustaa taidokkuudessaan raikkainta ja vapautuneinta nykyrunoutta, jonka lukeminen on jatkuvassa vaarassa ryöstäytyä omaksumisesta osallistumiseksi. » Lue lisää

Share

Runon rytmistä

20.8.2012 :: Artikkelit, nro 67

Runoilija Tommi Parkko (TP) ja runoilija Jorma Vakkuri (JV) keskustelevat runon rytmistä pohdiskellen aihetta lähinnä tekijän mutta myös kokijan näkökulmista.

JV: Onko kaikissa runoissa rytmiä?

TP: On aina jonkinlaista. Kiusaannumme, jollei runon rytmi toimi, tai ihastumme, jos rytminen ratkaisu toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta. Runon synty voi olla lähtöisin rytmielämyksestä. Rytmiä on kuitenkin vaikea täsmällisesti paikantaa. Se voi olla runossa tai lukijan päässä: proosakin muuttuu runoksi, kun se luetaan runona. Rytmi on siis kielen toistorakenteita laajempi ilmiö. Metriikassa rytmi käsitetään toistorakenteena. Rytmiikka tunkeutuu myös runon sisältöön ja siihen tapaan, kuinka eri elementit ovat järjestetty runoon.

» Lue lisää

Share

Luovuudettomuus luovuutena

16.8.2011 :: 3|2002, Artikkelit, nro 64

Suomentanut Leevi Lehto. Käännös on ensimmäisen kerran julkaistu Tuli&Savun numerossa 3/2002. Alkuteksti: Poetry Plastique, Marianne Boesky Gallery / Granary Books. NYC. 2001

Vietän 39. elinvuottani harjoittamalla luovuudettomuutta.

Perjantaina 1. syyskuuta 2000 ryhdyin kirjoittamaan puhtaaksi päivän New York Timesiä, sana sanalta, kirjain kirjaimelta, vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan, sivu kerrallaan. Tänään, 10. marraskuuta 2000, olen noin puolessa välissä. Loppuun aion päästä Uuteen Vuoteen tultaessa.

Hankkeen tavoite on pysytellä koko ajan niin epäluovana kuin mahdollista. Tämä on ankarimpia paikkoja, jonka taiteilija ylipäätään voi hallita, erityisesti näinkin mittavassa hankkeessa; jokaisen näppäinlyönnin mukana tulee houkutus ”huijata”, ”sommitella” ja ”vääntää” arkipäiväistä kieltä. Mutta tämä merkitsisi kokeeni epäonnistumista.

» Lue lisää

Share

Sanoja kuin omenia

3.6.2011 :: 4|2010, Artikkelit

Michael Hamburger, runoilija ja vanhojen omenalajikkeiden vaalija

Runoilija ja kääntäjä Michael Hamburgerin (1924–2007) talossa oli kuvien perusteella omenia joka puolella. Niitä oli paitsi eteisessä myös työhuoneen hyllyissä, varaston laatikoissa, sekä maahan pudonneena omenapuiden alla. Kaikki eivät olleet syötäviä. Kokoelmassaan From a Diary of a Non-Events (1988) Hamburger kirjaa joulukuisen havainnon:

Rats have gnawed through
Another hardwood frame
To raid the apple store
As if no glut of fallen apples lay
On the rats´ playground larger than room or house. (s. 9)

» Lue lisää

Share

Proosarunosta vapaaseen proosaan

6.1.2011 :: 2-3|2010, Artikkelit

Perustuu alustuksiin Pohjoismaiden Suomen instituutissa 29.3.2010 ja FSL-seminaarissa (Fria seminariet i litterär kritik) Helsingissä 17.4.2010

Poetiikasta puhuminen on epämukavaa ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin käy helposti niin, että omaan kirjoittamiseen vaikuttavien ajatusten, tuntemusten, kokemusten, pyrkimysten, vaistojen, viettien, ennakkoluulojen, pelkojen, ahdistusten ja ihanteiden muotoileminen selviksi lauseiksi kadottaa näkyvistä kirjoittamisen taustalla olevan elämän, joka on aina virtaavaa ja pyörteilevää, suunnatonta ja yht’aikaa moneen suuntaan harovaa. Niin uhkaa käydä varsinkin silloin, kun tuon elämän pohjalta yrittää muodostaa argumentteja.

» Lue lisää

Share