Artikkelit
Valikoituja kirjoituksia vuosien varrelta.
Esim. keskellä kaiken – uuden runouden mahdolliset äänet
31.3.2010 :: 4|2009, Artikkelit
Parnassossa 1/1966 julkaistiin Jouko Tyyrin essee “Erään minuuden muisto”. Sen lähtökohtana ja innoittajana oli Risto Jarvan vuotta aiemmin tekemä elokuva Onnenpeli, mutta kirjoitus rönsyili käsittelemään runoutta, filosofiaa ja ajan henkeä.
Runoilijoista Tyyri käsitteli lähinnä Koskenniemeä ja Saarikoskea ja pyrki heidän kauttaan saamaan näkyviin kaksi radikaalisti erilaista runominää. Jos koskenniemeläinen lyriikka tuntui vuoden 1966 näkökulmasta vanhentuneelta, tämä ei Tyyrin mukaan johtunut vain muutoksista kirjallisella kentällä, vaan taustalla oli isompi murros: » Lue lisää
Runous ja politiikan paikat – tapaus Yhdysvallat
1.12.2007 :: 1|2007, Artikkelit
Runouden ja politiikan suhteen määrittelyä voidaan pitää perustellusti ikuisena ja perustaltaan ratkeamattomana aiheena. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa kysymys siitä, kumpi on etusijalla: tarkastellaanko politiikkaa ulkopuolelta vai onko runo itse osa politiikkaa, ja kumpuaako poliittinen jostain ulkopuolelta vai onko se runon sisäsyntyinen ominaisuus. Myös suhde yleisöön on eräs ilmeinen ongelma ajateltaessa runouden poliittisia aspekteja.
Se, millaiseksi runouden ja politiikan suhde muodostuu, riippuu näille kahdelle käsitteelle annetuista sisällöistä. Sikäli kuin politiikka nähdään päiväkohtaisiin kysymyksiin kytkeytyvänä, käytännöllisenä toimintana, näyttäytyy se vastakkaisena perinteiselle traditionaaliselle runouskäsitykselle, jossa runous kytkeytyy ikuisiin arvoihin. » Lue lisää
Taide, muoto, yhteiskunta ja säkeen vaikuttamisen mahdollisuus
1.12.2007 :: 1|2007, Artikkelit
Taiteen on pelättävä kaikkea muuta, mutta ei impotenssin nihilismiä.
- Theodor Adorno
Runouden tehtävänä on edelleen pelastaa maailma.
- Teemu Hirvilammi
Kulttuuri:
lat. cultus, viljelyä tarkoittava sana, johon myöhemmin artikuloitui mukaan hoitamiseen ja vartiointiin viittaavat merkitykset. 1500-luvulla kulttuurin käsite sai merkityksen sivistämisenä ja koulutuksen kautta vaikuttamisena; vasta 1800-luvulla muodostui taidekulttuurin käsite. » Lue lisää
William Blake ja helvetin pöytätavat
1.12.2007 :: 1|2007, Artikkelit
William Blaken (1757-1827) ristiriitaisesta perinnöstä jaksetaan englanninkielisessä maailmassa väitellä niin postkolonialismin, postmodernismin, feminismin kuin ”uuden historiallisuuden” näkökulmista. Suomessa hän on kuitenkin jäänyt reunahuomautukseksi. Syynä saattaa olla ikävä sattuma.
Ne William Blaken runot, joita Britanniassa jokainen kunnon koululainen lausuu ulkomuistista, kääntyvät poikkeuksellisen kankeasti suomeksi. Kuuluisin esimerkki on ”Tyger”, joka alkuperäisenä kuuluu:
Tyger, Tyger, burning bright,
In the forests of the night: » Lue lisää
Tuhat taikasanaa tytöksi
1.12.2007 :: 1|2007, Artikkelit
Mistä on pienet tytöt tehty? Uskomuksista, näkemyksistä, odotuksista, asenteista. Mitoista ja määristä. Viittauksista ja symboliikasta. Sekä pohjateksteistä.
Jos unohdetaan biologiset naisen ja miehen erot, tyttöys on sosiaalista, kulttuurista, materiaalista – ja kaunokirjallista. Temaattisessa runoteoksessa tyttöyttä rakennetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan sekä suhteessa kirjalliseen perinteeseen. » Lue lisää