Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on linjattu, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen arvonlisäverottomuudesta luovutaan osana valtion säästötavoitteita. Kahdensadan kulttuurilehden yhteenliittymä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry vaatii, että pienlehtien tilausten on jatkossakin säilyttävä arvonlisäverottomina.

Pienlehtien tilausmaksuista kertyvä arvonlisävero on valtion kassassa vain pikkuruinen pisara meressä. Sen sijaan lehtien kannalta tilausmaksujen arvonlisäveron nosto saattaa johtaa monen jo entisestään minimibudjetilla ja vapaaehtoistyönä tehtävän kulttuurilehden lakkauttamiseen kun osa lehtien tilaajista kaikkoaa ja siten lehtien tulot vähenevät. Myös kirjastojen pienlehtien tilaukset vähenevät jos tilausmaksut nousevat arvonlisäveron verran. Lisäksi arvonlisäveron nosto aiheuttaa välillisiä kustannuksia ja lisää tarpeetonta verobyrokratiaa lehtien toimituksissa, sillä kertyneet verot on maksettava ja ilmoitukset hoidettava määräajoin.

Kultin jäsenlehdet edustavat erilaisia kulttuurisia taustoja ja aate- ja mielipidesuuntia sekä pitävät yllä median moniäänisyyttä. Nämä lehdet eivät pelkästään kerro kulttuurisen kentän vireydestä vaan heijastavat koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta. Ne tarjoavat sellaisia yhteiskunnallisen keskustelun areenoita ja ennen kaikkea monipuolisia ja moniäänisiä sisältöjä, joille ei valtamediasta löydy sijaa. Juuri moniäänisyyttä tarvitaan maassa, jossa joukkoviestinten sisällöt samankaltaistuvat ja niiden omistus keskittyy entisestään.

Kultti ry juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan. Kultti vaatii, että Suomen hallitus tukee yhdistyksen juhlavuotta jättämällä suunnitellun korotuksen tekemättä kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien osalta.

Perusteluita kulttuurilehtien arvonlisäverottomuuden puolesta:

Kultin jäsenistä noin 75 prosenttia on yleishyödyllisen yhteisön tai säätiön kustantamia, useimmiten yhteisön jäsenlehtiä tai voittoa tavoittelemattomia yleishyödyllisiä lehtiä. Yleishyödyllisen yhteisön julkaisemasta jäsenlehdestä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saaduista tuloista ei peritä arvonlisäveroa. (Tuloverolaki, 23 §; Arvonlisäverolaki, 4 §.)

Kultti ry vastustaa lehtitilausten arvonlisäveron nostoa sikäli kun se koskee yleishyödyllisen yhteisön julkaisemia jäsenlehtiä tai muita yhteisön toimintaa välittömästi palvelevia julkaisuja, Kultin jäseniä ja muita kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä.

Sen lisäksi, että valtion saama verotuotto näiden lehtien tilauksista olisi täysin marginaalinen, veron nostosta olisi suurta haittaa lehdille.

Mainittuja lehtiä tehdään jo nyt minimibudjetilla, usein vapaaehtoisvoimin tai nimellisillä palkkioilla. Monissa lehdissä suurin yksittäinen menoerä koostuu paino- ja postikuluista, joista ei juurikaan voida nipistää.

Onkin todennäköistä, että arvonlisävero siirtyisi suoraan tilaushintoihin. Korotuksesta johtuen osa tilaajista saattaisi kaikota, jolloin lehtien jo valmiiksi vähäiset tulot pienenisivät entisestään. Seurauksena voisi olla jopa joidenkin lehtien lakkauttaminen.

Toinen ongelma ovat kirjastoille myönnetyt määrärahat kulttuuri- ja mielipidelehtien ostamiseen. Jos lehtien tilaushinnat nousevat kauttaaltaan mutta kirjastojen määrärahat eivät, kirjastot voivat tilata entistä vähemmän pienlehtiä. Useille lehdille kirjastotilaukset ovat merkittävä tulonlähde, jonka pieneneminen saattaa lehtien talouden vaakalaudalle.

Kolmanneksi tilausten muuttuminen arvonlisäverolliseksi johtaisi monien lehtien toimitusten kohtuuttomaan kuormittumiseen, sillä arvonlisäverosta on tehtävä ilmoitus ja kertyneet verot on maksettava tietyin väliajoin. Vapaaehtoisvoimin tehdyillä lehdillä ei ole käytössään isoja resursseja hallintoon, joten arvonlisäveron vaatima lisätyö olisi pois muusta toiminnasta. Jos taas arvonlisäveroilmoitukset ja -tilitykset siirretään kirjanpitäjän tms. hoidettavaksi, lehdenteon kustannukset nousevat jälleen.

Kultti ry esittää, että mikäli lehtien tilausmaksuista aletaan periä arvonlisäveroa, yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden julkaisemien lehtien tilaukset säilyvät edelleen arvonlisäverottomina (Tuloverolaki, 23 §; Arvonlisäverolaki, 4 §). Myös yleishyödyllisten lehtien painokulujen tulisi edelleen säilyä arvonlisäverottomina (Arvonlisäverolaki, 56 §).

Lisäksi Kultti ry esittää, että lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverosta vapautetaan julkaisijayhteisön muodosta riippumatta sellaiset kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet, joiden on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa kulttuuri- ja mielipidelehtitukea (opetus- ja kulttuuriministeriön ohje kulttuurilehtien tukemiseen osoitetun määrärahan hakemisesta ja käytöstä, dnro 166/624/2008, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiika/avustukset/kulttuurilehdet/ ohje_kulttuurilehdet.pdf). Lisäksi lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverosta tulee vapauttaa sellaiset tiedelehdet, jotka voivat saada Tieteellisten seurain valtuuskunnan jakamaa valtionavustusta tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kitti Suoranta (kirsti.suoranta@kultti.net, p. 044 210 3445)

Samuel Beckettin romaani Watt käännetynä sen kieliopillisiksi yksiköiksi:

”Thus it was not rare to find, on the noun, the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by the noun, the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by the noun; and on the noun, the noun on its noun by the noun, [...]

Henriikka Tavi: Voittokulku, 2011

Runo sisältää virkkeen jokaisesta Puhdistuksen jälkeen ilmestyneestä Sofi Oksasta käsittelevästä Helsingin Sanomain artikkelista sekä laskee yhteen näiden artikkelien merkkimäärän (200 206 merkkiä).

Steven McLaughing and Jim Carpenter (ed.): Issue 1

Forgodot-kollektiivi julkaisi 3785 sivuisen pdf-muotoisen lehden, jonka tekijöinä oli tuhansia runoilijoita. Runot oli oikeasti kirjoittanut Erica T. Carpenter -niminen tietokoneohjelma.

http://www.poetryfoundation.org/harriet/2008/10/3785-page-pirated-poetryanthology/

Michal Maranda: Parasitic ventures

Maranda on julkaissut kadonneita kirjoja, joiden tekstit on sutattu.

Stéphane Mallarmé: La dernière mode, 1874

Mallarmé toimitti vuoden ajan muotilehteä, jonka kaikki tekstit asiantuntijakolumneja ja lukijakirjeitä myöten olivat hänen omaa kirjoitustaan eri pseudonyymien takaa.

Rory Macbeth: The bible (alphatetized)

Raamatussa esiintyvät sanat järjestettynä aakkosjärjestykseen.

Trisha Low: Confessions

Trisha Low kävi suorittamassa viisi identtistä rippiä, nauhoitti vaihtelevia sisältöjä saaneet keskustelunsa pappien kanssa ja litteroi nauhoitukset.

Leevi Lehto: Päivä, 2004

Leevi Lehto järjesti STT:n päivän uutiset aakkosjärjestykseen.

Joseph Kosuth: Purloined: A Novel, 1966-2000

Teos koostuu yli sadasta valokopioiduista sivuista, jotka muodostavat romaanin. Sivut

ovat peräisin eri genreistä. Jokaisella sivulla on alkuperäinen taitto ja fontti. Sivun oikeassa alareunassa kesken jäävät lauseet jatkuvat seuraavalla sivulla toisten romaanien lauseilla.

Jukka Koskelainen: Helsingin Sanomain kirjallisuuskritiikit

Koskelainen ujuttaa kritiikkeihinsä, riippumatta siitä mitä niissä varsinaisesti käsitellään, jonkin nykyrunoutta suomivan sivulauseen.

Karri Kokko’s Next Work, 2009

Kokko pyysi blogissaan runoilijakollegoita kirjoittamaan hänen seuraavan teoksensa.

Karri Kokko: Töllötin, 2010

Karri Kokko katselee televisiota ja kuvailee mitä näkyy.

Karri Kokko: Sillat voitetaan kulkemalla, 2009

Arrak-anagrammikoneella luotu teos. Pohjatekstinä on Paavo Haavikon säe: “sillat voitetaan kulkemalla”.

Karri Kokko: MMVII, 2008

Lista kaikista Karri Kokon vuoden 2007 aikana tapaamista ihmisistä, joista huomattava osa on runoyhteisön jäseniä.

Karri Kokko: Das Leben der Anderen, 2010

Karri Kokon Facebook-ystävien päivityksistä koostettu kirja.

Karri Kokko: Avokyyhky, lattiaheroiini, 2007

Runoilija pilkkoi toisten runoilijoiden käyttämiä yhdyssanoja kahtia ja järjesti ne uudelleen uusyhdyssanoiksi.

Kent Johnson: Day, 2009

Kent Johnson julkaisi Goldsmithin Päivän omalla nimellään.

Anna Halmkrona

Ville Hytösen luoma kuvitteellinen runoilja, jolla oli kaikki runotytöltä toivotut ominaisuudet, mutta joka ei päässyt facebook-profiilia lukuunottamatta runouden sosiaalisille kentille.

Kenneth Goldsmith: Soliloquy, 1996

Taltioi kaikki Goldsmithin viikon aikana puhumat lauseet satunnaisista huikkauksista ja puhelinkeskusteluista vaimon kanssa käytyihin intiimeihin sananvaihtoihin. Teos ei sisällä toisten osapuolten repliikkejä. Näin esimerkiksi riidoista tai tulkinnanvaraisista kysymyksistä välittyy vain Goldsmithin totuus.

Kenneth Goldsmith: Day, 2003

Goldsmith kopioi päivän New York Timesin ja julkaisi sen yli 800 sivuisena kirjana.

Robert Fitterman: My Sun Also Rises

Rinnakkaisteos, jossa Ernest Hemingwayn teoksen The Sun Also Also Rises minä-alkuiset lauseet on käännetty kirjoittajan omiksi Manhattanille muuttoa vuonna 1981 kuvaaviksi kokemuksiksi.

Robert Fitterman: The Sun Also Also Rises

Käsittelee kirjoittajan suhdetta Ernest Hemingwayn romaaniin The Sun Also Rises. Teos on kirjoitettu uudelleen niin, että jäljelle on jätetty vain pronominilla “minä” alkavat lauseet.

“I am sure he had never been in love in his life. I did not realize the extent to which it set him off until one day he came into my office. I never wanted to go. I had a boat train to catch. I like this town. [...]

Katie Dagentesh: Anger Scale, 2006

Flarf-kokoelma perustuu MMPI (Minnesota Multiphasic Personality Inventory) persoonaallisustestin kysymyksiin ja niiden pohjalta tehtyihin internet-hakuihin. Mitä kollektiivinen (ali)tajunta vastaa.

Claude Closky: The First Thousand Numbers Classified in Alphabetical Order, 1989

Luvut yhdestä tuhanteen aakkosjärjestyksessä. Suuntaa pohtimaan aakkoston ja numeroiden kykyä luoda järjestystä vaihtamalla luetteloinnin perustetta.

Claude Closky: Mon cataloque, 1999

Mainostekstien tuotteita kuvaavat pronominit on muutettu ensimmäiseen persoonaan. Tuloksena on ylikiihtyneen tuotteistunutta puhetta ja minäkuvaa.

Tuli&Savu

Pääkirjoitus 3
Rakkauskirjeitä 6
Marko Niemi
vertebrae bye vertebrae 8
Hannu Helin
Mikä kosketti minua tänään 10
Henriikka Tavi
Miten suhtautua näihin opinkappaleisiin? 12
Henriikka Tavi
Miksi käsitteellistä kirjoittamista? Miksi nyt? 14
Kenneth Goldsmith
Oikeudenkäyntipöytäkirjat 18
Löytöretkue 22
Virpi Alanen
Kiinalainen yksisarvinen 24
Street-runous kumoaa lainsäädännön 28
Aleksis Salusjärvi
Runoja 32
Sally Alatalo
Runo&Kuva: boforiasteikko 34
Ambulantti 36
Olli-Pekka Tennilä
Pascalin gambiitti (Hommage á ensyklopedia) 37
Olli-Pekka Tennilä
Konseptualistinen runo 38
Gary Sullivan
Nykyrunouden banaali eksistentiaalisena mahdollisuutena 40
Jani Vanhala
Vastaisku vaikuttaisi mielipuoliselta 44
Juliana Spahr
Tulentekoa: käsitteellisiä runoja 46
Huomioita konseptualismeista 48
Robert Fitterman & Vanessa Place
Kritiikit 55
Numeron 64 kirjoittajat 66

Anna-Riikka Carlson! Antti Nylén! Jarkko Tontti!

Kaksikymmentä puhujaa kolmestatoista maasta – runoilijoita, tutkijoita, kriitikkoja; puheenvuoroja, tutkielmia, performansseja. Kesän kovimmat poeettiset panokset ampuu Helsingin Poetiikkakonferenssi seitsemän vuoden voimallaan, viikonloppuna 27. – 28. elokuuta.

Teemana transmissio, runouden ja poeettisen ilmaisun siirtymät halki ajan ja avaruuden, kulttuuri- ja kielirajoja pilkkoen ja punoen, tapahtumapaikkana Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Lisätietoja ja ohjelma osoitteesta www.poetiikkakonferenssi.fi

Tilaisuuden järjestää runoyhdistys Nihil Interit yhteistyössä Kirjallisuudentutkijain seuran kanssa.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Helsingin ainoa kirjallisuusfestivaali Runokuu valtaa kaupungin 26.8.–1.9. Festivaali laajenee nyt käsittämään runouden ohella myös muut kirjallisuuden lajit proosasta näytelmiin ja laululyriikkaan. Myös monitaiteisuus korostuu ohjelmassa uudella tavalla: yhteistyötä tehdään niin jazzmusiikin, teatterin, kuorolaulun kuin tanssinkin saralla. Suurimpaan osaan festivaalin 40 tapahtumasta on vapaa pääsy.

Runokuu käynnistyy 19.–20.8. yhteistyössä Suomen Kansallisteatterin ja KOM-teatterin kanssa järjestettävällä festivaaliennakolla. Rendez-vous – ranskalaisia kohtauksia esittelee ranskalaista nykykirjallisuutta sekä katkelmia kahdesta ranskalaisesta näytelmästä, joita suomalaiset näyttelijät ovat harjoitelleet ranskalaisten ohjaajien Guy Delamotten ja Michel Raskinen johdolla.

Varsinainen festivaaliviikko käynnistyy näyttävästi Taiteiden yönä perjantaina 26.8. Glorian yö -tapahtumalla. Illan aikana lavalla nähdään muun muassa improvisaatio-orkesteri Katriinamies, tanssikokoonpano prettybruisessquad, viisitoista runoilijaa, folk-harpisti Salla Hakkolan ja runoilija Leevi Lehdon yhteisesitys sekä reggae- ja rytmimusiikin väriläiskä Posteljoona ja ystävät. Kirjallinen kauhukävely tutustuttaa keskiyöllä Suomen Kansallisteatterin synkkiin salaisuuksiin ja YLE Kulttuurin Runokuorosota herättelee Oopperan amfiteatterilla henkiin antiikin aikaista kuorolausuntaperinnettä.

Viapori Jazzin ja Runokuun yhteiskonsertti Vierailta mailta esittelee lauantaina 27.8. uussuomalaisten runoilijoiden teksteihin sävellettyä musiikkia. Mustiin pukeutuvassa illassa maanantaina 29.8. kuullaan otteita eri aikakausina kielletyistä tai sensuroiduista kirjoista sekä teemaan sopivasta musiikista. Tarinaklubilla tiistaina 30.8. pääroolia näyttelevät yleisön omat tarinat. Iltaa jatkaa YLE Kulttuurin Kuutarha-runoklubi, joka kuullaan suorana lähetyksenä YLE Radio 1:n taajuudella. Keskiviikkona 31.8. Santahaminan portit avautuvat Runokuun yllätykselliselle kiertokävelylle. Merellisen illan päättää muun muassa Motelli Skronklen tahdittama Pakkorunoutta-klubi Maanpuolustuskerholla. Lasten Runokuu -kiertue leikittää 0–6-vuotiaita 29.–31.8. kolmessa kirjastossa. Monivuotinen suosikki Runoja raiteilla -kampanja tarjoilee tänä vuonna nykylyyrikoiden rakkausrunoja metrojen, raitiovaunujen ja lähijunien matkustajille.

Runokuun koko ohjelma on luettavissa festivaalin internetsivuilla: www.runokuu.fi. Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Festivaalin pääjärjestäjät ovat Nuoren Voiman Liitto ja Helsingin kaupunginkirjasto. Kaiken kaikkiaan mukana on lähes neljäkymmentä järjestäjätahoa.

Lisätietoa:

Nuoren Voiman Liitto, toiminnanjohtaja Laura Serkosalo
p. 044 207 4650, laura.serkosalo@nuorenvoimanliitto.fi

Helsingin kaupunginkirjasto, suunnittelija Sinikka Koskinen
p. 050 340 3621, sinikka.m.koskinen@hel.fi

Helsingin juhlaviikot, vastaava tiedottaja Sini Koskimies
puh. 050 358 2440, koskimies@helsinkifestival.fi

Tuli&Savu

Pääkirjoitus 3
BRITTILÄINEN NYKYRUNOUS
Peter Manson 6
Andrea Brady 12
Emily Critchley 16
Jow Lindsay 20
Marianne Morris 23
Keston Sutherland 26
Runo&Kuva 34
PUUTARHA
Risto Niemi -Pynttäri: Sanoja kuin omenia 36
Gerry Loose 38
Maaria Pääjärvi: Kullanvihreät avaruudet
— Edith Sitwellin puutarhureista 42
Tulentekoa: Brittiläisestä nykyrunoudesta 46
Tapani Kinnunen: Runoja 48
KRITIIKIT
JA ITSEKRITIIKIT i -viii

Lämmin kiitos Teemu Manniselle jälkisanoista ja käännettävien runoilijoiden valikoinnista. Kiitos myös valikoiman suomentajille sekä FILI:lle saadusta käännöstuesta.

***

Viime vuosina runous on ottanut käyttöönsä uusia ja hylättyjä alueita ja tiloja. Sama dynamiikka toistunee kaikkina aikoina. Uskon kuitenkin, kuten aikalaisen kuuluu, että juuri nyt sekä kirjallisuuden- että taiteenlajien väliset rajat hämärtyvät ja liukuvat toistensa päälle voimakkaammin kuin koskaan.

Runoklubit antavat tilaa äänirunoudelle sekä visuaalisen ja digitaalisen runouden töille, jotka kirjan sivuille litistettyinä eivät olisi mahdollisia. Proosa, essee, aforismi ja toisaalta ääni, kuva ja liike sekoittuvat runossa ja runoksi entistä helpommin. Internet on muuttanut lähes jokaisen kirjoittajan työskentelytapoja. Lisäksi internet ja sähkökirja muuttavat käsitystämme siitä, mitä kaikkea paperilla ja kirjalla voi tehdä.

Yksi syy rajojen hämärtymiseen voisi olla siinä, että me jotka kirjoitamme kirjoja haluamme ymmärtää, kokeilla ja hyödyntää myös muiden alustojen ja medioiden toimintaa – vaikuttavathan uudet ja vanhat mediat niin voimakkaasti toisiinsa ja siihen maailmaan, jossa ja josta käsin me kirjoitamme.

Samalla sana ”marginaalinen” on alkanut merkitä hieman enemmän jonkin tekemistä kuin jossakin olemista.

***

En puhu vain rahasta sanoessani, että ”runon talouden” näkökulmasta on perusteltua väittää ”kirjaan ja sen jakeluun sidotun talouden” merkitystä hieman aikaisempaa vähäisemmäksi.

Muiden kuin kirjamuotoon johtavien projektien kannalta olisi kuitenkin erittäin hyödyllistä, jos tällaiselle runon taloutta laajentavalle toiminnalle olisi olemassa edes jokunen apuraha tai palkinto.

***

Seuraavan lehden teemana on käsitteellinen runous. Samalla Tuli&Savun toisena päätoimittajana aloittaa runoilija ja kirjallisuudentutkija Kristian Blomberg.

Pahoittelemme viivästyksiä lehden ilmestymisaikataulussa. Vikaa korjataan parhaillaan.

Tuli&Savun

Tuli&Savu on toistuvasti sijoittunut korkealle Grafian kilpailussa sen jälkeen, kun yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun ja Art-Print Oy:n kanssa alkoi vuonna 2003. Tuli&Savu 2/2006 palkittiin julkaisugrafiikka-sarjassa vuoden “hopeahuippuna”. Vuonna 2008 kunniamainintoja tuli kaksin kappalein.

Kaikki ehdokkaat Grafian sivuilla:

http://www.grafia.fi/vuodenhuiput/huiput_2010/shortlista

“Grafian järjestämä Vuoden Huiput on Suomen merkittävin markkinointiviestinnän ja muotoilun kilpailu. Vuosittain järjestettävän tapahtuma tähtää suunnittelun tason nostamiseen, luovuuden ja omaperäisyyden voimistamiseen ja suunnittelijoiden ammattitaidon kehittämiseen.”

Tuli&Savu

SISÄLLYS

n:o 60

1 Pääkirjoitus 3 Niin kuin saari MIIA TOIVIO 6 Kolme mustaa laatikkoa JUKKA VIIKILÄ 8 Näkökulmia uuteen suomalaiseen proosarunoon MARKKU PAASONEN 10 Paratiisissa haikarat lentävät vasemmalta (Fata Morgana) PAULIINA HAASJOKI 14 Fragmentteja luontorunoudesta PAULIINA HAASJOKI 16 Valikoima Pessoan runoja FERNANDO PESSOA (Suom. SALMENNIEMI, LÖPPÖNEN) 20 Taskutieto JUKKA VIIKILÄ 28 Ikkunat LAURI WUOLIO 30 Lain laita JARKKO TONTTI 34 Runo&Kuva JOUNI KEMPPI 36 OuLiPo-hakukonesonetti JORMA VAKKURI 38 Oi! JORMA VAKKURI 39 Kenttä, katkelmia teoksesta MARTIN GLAZ SERUP (suom. MARIANNA KURTTO) 40 Runoja PRATHNA LOR & DANIEL BAILEY 46 Tulentekoa: Miksi käytän ironiaa? VILLE LUOMA-AHO 52 Runo&Kuva 2 JOUNI KEMPPI 34 KRITIIKIT 56 Numeron kirjoittajat / Tilauskuponki 71

Revontuli&Savu

n:o 61

Saamelainen nykyrunous (essee) ANNE-MARIA MAGGA 4 SYNNØVE PERSEN 8 NIILLAS HOLMBERG 12 ROSE-MARIE HUUVA 18 SIGBJØRN SKÅDEN 22

”Kun lapsia ja nuorisoa kasvatetaan, kun koko yhteiskuntaa johdetaan, kun kestäviä, hyviä arvoja tahdotaan vahvistaa tai kun kansakunnan yhtenäisyyttä halutaan lujittaa, eivät yksin periaatteet, ohjeet ja määräykset riitä”

”tarvitaan esimerkkejä ja arjen sankaruutta”

Jos runo puhuisi ja toimisi niin kuin kansanedustaja, olisin lopettanut lukemisen ja siirtynyt katsojatilastoihin. Yllä oleva ei kerro, mistä runoilija puhuu, sanat eivät ole hänen omiaan. Runo tarkoittaa aina jotain muuta kuin sanoo – joskus se on epävarma tai ristiriitainen, joskus se esittää loogista ja yrittää olla kirkas. Lainaukset Texas, saksien aukeamalta asettuvat osaksi teoksen kokonaisuutta, jossa äänet uppoavat toisiinsa, ne keskustelevat yksilöllisyytensä silti säilyttäen.

Vihreän Langan kolumnissaan (29.10.) esseisti ja kriitikko Tero Tähtinen teki politiikkaa kertomalla että ja mitä Suomi kaipaa. Ingressin mukaan ”Suomi kaipaa kipeästi runoilijoita, jotka itseensä käpertyvien muotokokeilujen sijaan näkevät ympärilleen ja ottavat kantaa konkreettiseen todellisuuteen.” Todellisuudesta puheen ollen: Lukiessaan Tähtisen kirjoitusta moni Vihreän Langan lukija kohtasi sanan nykyrunous ensimmäistä kertaa – melkein yhtä moni ajatteli, että nykyrunoudella tarkoitetaan kaikkea suomessa nykyään kirjoitettavaa runoutta.

Kipakan kirjoituksensa tueksi Tähtinen luettelee joukon mediaseksikkäitä aiheita, joita nykyrunous ei hänen mukaansa käsittele. Tällaisia ovat hänen mukaansa mm. maahanmuuttopolitiikkaan, Nato-jäsenyyteen ja paperitehtaiden alasajoihin liittyvät kysymykset. Ainakin Tuli&Savu välttelee sellaista runoutta, jonka keskeisin ansio on ”iltayhdeksän uutisten muuttaminen runokielelle” Maaria Pääjärven Luutii-blogissa julkaistua kirjoitusta lainatakseni.

Tulisi muistaa, että moni runoilija kirjoittaa usealla eri tyylillä käsitellen milloin mitäkin teemaa. Otsikkotasolla aiheita on rajattomasti. Varmasti epäpoliittisista aiheista voidaan kirjoittaa niin, että ne kommentoivat vakavalla tavalla myös ”Nokian osakekurssin sahaamista”.

”sisäistämme aina ne jotka meitä hallitsevat”

”pelon luomat kuvitelmat tuovat mielelle tietoa joka säilyttää ihmistä”

Esimerkkinä poliittisesta runoudesta Tähtinen mainitsee J. K. Ihalaisen tuotannon. Yhtä merkittävää on sekin, että Ihalainen myös painaa omat ja muut kustantamansa runokirjat vesivoimalla toimivassa Siuronkosken Painossaan. Hedelmällisempää kuin runoilijoiden jakaminen poliittisiin ja epäpoliittisiin tai yhteiskunnallisesti tiedostaviin ja ”itseensä käpertyviin”, olisi kuitenkin keskustella siitä, millaisia keinoja runoilla ja runouden erilaisilla tuotantotavoilla on aktivoida yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa.

Arkisuuden tai suorasanaisuuden aste ei voi olla runon poliittisuuden tai yhteiskunnallisuuden ainoa mittari. Runon kirjoittaminen tai lukeminen ei aina ole helppoa; helppoja eivät ole planeettamme tai sen päällä ja sisällä risteilevien yhteiskuntien ongelmatkaan.

***

Tämän Tuli & Savun sisällä on toinenkin lehti. Näin jatkuu yrityksemme kokeilla tämä formaatti rikki kohti jotakin uutta. Erityinen kiitos Anne-Maria Maggalle suuresta käännös- ja kirjoitustyöstä sekä Filille työn tukemisesta.

Seuraava Tuli&Savu on odotettu Tuli&Savu-kirja. Sen jälkeen syvennymme brittiläiseen nykyrunouteen. Tuli &Savun uutena toimittajana aloittaa Maaria Pääjärvi. Tulevaisuudessa erityisesti kritiikit kulkevat Maarian kautta.