Kilpailun kärki esitellään Helsingissä Akateemisen kirjakaupan lehtialueen näyteikkunassa pe 28.5.-pe 4.6. Vuoden laatulehti 2010 -palkinnon voittaja ja kunniamaininnan saaneet julkistetaan sunnuntaina 30.5. Palkinnot jaetaan Maailma kylässä -tapahtumassa Mekong-lavalla kello 12.15.

Vuoden laatulehti -palkinto jaetaan nyt viidettä kertaa. Tällä kertaa kilpailuun osallistui yli 50 Kultin jäsenlehteä. Raadin muodostivat Design Director Tuomas Jääskeläinen Bonnier Publications Oy:stä, ostopäällikkö Pasi Somari Akateemisesta Kirjakaupasta ja aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Taideteollisesta korkeakoulusta. Palkintoa sponsoroi Akateeminen Kirjakauppa.

Välikysymys: Miten tämä liittyy runouteen? Onko tämä oikea foorumi?

Onko valtalehtien tavoin myös runouslehden tai laajemmin kulttuurilehden tehtävä toimia kirjallisen ja muun vallan vahtikoirana? Joka tapauksessa runouslehden tulee olla sekä runouden että runouden median (kirjat, lehdet, blogit, tilaisuudet) äänenkannattaja.

Eräästä poliittisesta kysymyksestä minulla on voimakas mielipide: käännösrunoutta julkaistaan Suomessa ja suomeksi aivan liian vähän! Ja melkeinpä on niin, että mitä kaukaisempi ja köyhempi maa, sitä vähemmän sieltä tulevaa käännösrunoutta julkaistaan. Jos luvuista poistetaan klassikot ja lasketaan vain käännetty nykyrunous, mitä jää jäljelle?

Onko runous luonteeltaan protektionistista? Millainen runous saa tulla Suomeen? Mitä sitten jos käännösrunous onkin taloudellisesti kannattamatonta? Eikö käännösrunous autakin meitä ymmärtämään omaa tekemistämme? Meillä on politiikka, meillä on aktivismi, meillä on rahaa! Mitä me odotamme?

Odotellessamme: Tuli&Savu 4/08 aloitti kritiikin ja kritiikkikeskustelun vuoden. Vuonna 2009 lehdessä julkaistavien kritiikkien määrää kasvatettiin pysyvästi. Vuonna 2010 lisäämme lehdessä julkaistun käännösrunouden määrää. Emme kuitenkaan tingi kotimaisesta runoudesta!

Tässä Tuli&Savun numerossa pohditaan sitä, mistä on 2000-luvun runous tehty.

Toimitus on kerännyt kolmekymmentä keinoa tai ilmiötä, jotka sen mukaan ovat tyypillisiä 2000-luvun runoudelle. Listaa olisi voinut myös laajentaa tai supistaa. Toimituksen sisällä projekti synnytti paljon hedelmällistä keskustelua ja myös lisäpohdiskelun tarvetta.

Esiteltävien runokeinojen kuvauksissa viitataan moniin runoihin ja runoilijoihin. Artikkelia tukevia runoja myös julkaistaan tämän lehden sivuilla. Tarkoitus ei ole esitellä 2000-luvun kaanonia tai vuosikymmenen parhaimmistoa, ainoastaan lisätä artikkelin kiinnostavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Hyvä lukija! Kädessäsi oleva Tuli&Savu on keräilyharvinaisuus — jopa numeron 4/09 omistajien keskuudessa. Asiasta kiinnostuville suosittelemme vertailevaa salapoliisityötä.

Näin aloitamme myös vuoden 2010 sivuteeman: tarkoituksemme on kuluvan vuoden aikana entistä vapautuneemmin hyödyntää ja tutkia lehden poikkeuksellista formaattia.

Parshtshikov teki tutkimusta Standfordissa 1991 – 1993. Hän teki yhteistyötä kalifornialaisen Language Schoolin runoilijoiden kanssa ja esiintyi useasti Suomessakin 1990-luvun vaihteessa (antologia “Päämäärä vie meitä ympyrää”). Englanniksi häneltä tuli käännösvalikoima ”Blue Vitriol” (Avec Books, 1994), jonka esipuheen on kirjoittanut Standfordin professori Marjorie Perloff.

Seminaarissa esiintyvät muun muassa Michael Palmer, Lyn Hejinian, Marjorie Perloff, Ilya Kutik, Mihail Epshtein, Andrew Wachtel, Jevgeni Ostashevski, Igor Ganikovski, Jukka Mallinen, Aleksandr Davydov, Darlene Reddaway.

Tuli&Savu julkaisee aiheesta tilaisuudessa esiintyvän kääntäjä Jukka Mallisen kirjoituksen.

Aika ja paikka:
Lauantaina 24.10 klo 19-21 Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11, Helsinki
Liput 6€.

Poética Fiesta näyttää suomalaiselle yleisölle uutta latinalaisamerikkalaista runoutta taiteen eri saroilla: video-, tanssi-, audio-, musiikki-, ja performanssitaiteessa. Runoutta liikkeessä, stereotyypit murtavaa runoutta, joka saa ravintonsa latinalaisen Amerikan kansalaisten elämän uusista skenaarioista, haasteista ja olosuhteista. Runoutta, joka heijastaa perinteiden ja uuden ajan välissä pyristelevien suurten kaupunkien energiaa. Runoutta, jonka eittämätön monimuotoisuus vain vahvistaa sen identiteettejä. Kosmopoliittista runoutta, joka juuriaan kieltämättä sulautuu tähän globaalisoituneeseen maailmaan ja harjoittaa luovaa vastarintaa sen äärilaidoilta.

Lähtökohtanaan multidisiplinaarinen käsitys taiteesta ja kirjallisuudesta, joka kehittyy ja valtaa alaa voimaperäisesti latinalaisessa Amerikassa, ohjelma tarjoaa vaiheikkaan tutkimusmatkan eri tapoihin nähdä, aistia, kuulla ja maistaa runoutta.

Tervetuloa!

Mukana: Lalo Barrubia (Uruguay), Juana Treviño (Mexico), Iván Segura (Peru), Annina Tuhkunen (Suomi), Celso de la Molina (Chile), Francisco Delahay (Mexico-Suomi) ja Roxana Crisólogo (Peru).

Tapahtuma on osa Cinemaissí- Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalia www.cinemaissi.org

Roxana Crisologo
www.roxanacrisologo.com
http://www.poeticasdelaresistencia.blogspot.com/

Skype:roxanax
Twitter:roxanacc

+358 442646896
00530 Helsinki
Finlandia
————————-
+511 2762115
Pedro Zelaya 798
Lima 29
Perú

“Escaping Criticism”, Pere Borrell del Caso (1874).

Terveisiä Mietoisista: Henriikka, Kristian, Mikael

“Yhtäältä sitä [kokeellista runoutta] on tehty muutaman viime vuoden aikana niin paljon, että kokeellisuus sinällään, kenties jonkinlaisena valtavirran negaationa tai marginaalina, ei ole enää kovin kiinnostavaa. Pikemminkin tuntuu siltä, että jos jokin valtavirta on olemassa, se tarkoittaa enenevässä määrin nimenomaan kokeellisena itseään markkinoivaa runoutta; että kokeellisuutta, tai ainakin kokeellisiksi kuviteltuja maneereja ja tekniikoita, on lähes pakko vähintään kokeilla, jos mielii saada osansa jostain mystisestä sukupolvikokemuksesta.

Toisaalta kokeellisuuden nimissä on tehty toistaiseksi hyvin vähän mitään, mikä olisi erityisen hyvää tai mielenkiintoista runoutena tai mikä toimisi itsenäisesti, ilman “kokeellisuus”-leiman tarjoamia apupyöriä.”

“Salusjärvi huomasi, että T&S:n kritiikkikokeilut olivat kokeellisia erityisesti formaalilla tasolla. Eli kielellä leikiteltiin ja sitä sovitettiin kritiikkitekstiin. Kritiikin konventioita ei taas juurikaan rikottu. Tekstin lopusta selvisi kirjoittajan arvio silloin kun arvio oli mukana. Tekstit siis epäonnistuivat suhteessa yleisöön ja suhteessa keskusteluun runoudesta. Sen sijaan ne synnyttivät kritiikin lajin sisäistä keskustelua, onhan siitä todisteena jo Salusjärven teksti, tämä tässä ja jo aiemmin käyty keskustelu T&S:n blogissa.

Kritiikkinumeron lapsosista suloisin on kuitenkin tämä Johannes Knektmanin katsaus.”

(Sinikka Vuolan runosarjasta ”Große Fuge”)

Tuli&Savun “kirjaSin” on nähnyt päivänvalon. Pahoittelen lehden myöhästymistä; seuraavia numeroita tehdäänkin jo kynät ja koneet sauhuten. Nyt ilmestyneen numeron aiheena on ”kirjaSin”. Teema-artikkelissa Juri Joensuu ja Kristian Blomberg käsittelevät ”painotekniikan ja painetun runouden käyttämiä kirjaSimia”.

Numeron visuaalisen ilmeen ovat innoittaneet Olli-Pekka Tennilän kollegoidensa kanssa Heidelberg-merkkisellä tiikelipainokoneella tekemät kokeilut (katso kuvat) sekä aktivistinen julisterunous ja laajemmin -kirjallisuus, josta tunnetuin esimerkki nykypäivänä lienee ”Loesje-ryhmän” toiminta.

Tuli&Savun kotimaisesta runotarjonnasta huolehtivat tällä kerralla Sinikka Vuola, Olli-Pekka Tennilä, Virpi Alanen, Antti Arnkil, Mikko Viljanen, Satu Kaikkonen ja Jusu Annala (sekä muutama anonyyminä pysyttelevä henkilö). Osa runoista on erityisesti tilattu ja sovitettu lehden erikoista formaattia silmällä pitäen, mikä osaltaan vahvistaa numeron ainutkertaisuutta.

Pääkirjoitus ja sisällysluettelo lehtiarkistossa.

******

Seuraavan numeron teemana on “lastenrunous, ruumis ja nonsense”.

Tuli&Savu 3/09 kartoittaa venäjänkielistä nykyrunoutta.

Lukuiloa,
t. Tuli&Savun toimitus