Juha-Pekka Kilpiö


Metadatan sana-asiat

28.7.2016 :: Arvostelut

Lev Rubinštein Sankarin ilmestyminen Suom. Tomi Huttunen. Poesia 2015. 353 s.   Marjorie Perloff totesi taannoin, ettei missään tapauksessa kirjoittaisi kritiikkiä käännöskirjasta, jos ei osaa lähtökieltä ainakin auttavasti. Pidättäydyn kuitenkin seuraamasta tätä neuvoa, koska aion käsitellä ennen kaikkea käsillä olevan tekstin teknologiaa ja materiaalista perustaa. Varsinaista käännöskritiikkiä odottaessa todettakoon, että Tomi Huttusen valikoima ja suomentama […]

» Lue lisää

Share

Vimmattu jäsennys

14.4.2016 :: Arvostelut

  Susinukke Kosola .tik. Kolera 2014 85 s.   Koska Susinukke Kosolan .tik. (sic) ilmestyi jo toista vuotta sitten ja koska tekijä oli jo aiemmin tullut tunnetuksi esiintyjänä, vastaanotto on ehtinyt vakiintua sellaisiin määreisiin kuin punk ja anarkismi sekä tunnistaa poliittisen eetoksen, joka nousee ennen muuta runominän kokemuksista ja henkilöhistoriasta. Kosola on sitä paitsi toimittanut […]

» Lue lisää

Share

Ilmestyskirjalla on auringonsäteitä perseessään

24.2.2016 :: Arvostelut

  Etel Adnan Arabiapokalypsi. Suom. Ville Hytönen Savukeidas 2014, 90 s.   Arabiapokalypsi, Ville Hytösen suomennos Etel Adnanin teoksesta The Arab Apocalypse (1989), on kiinnostava monellakin tapaa – muodoltaan, poliittisesti, maailmanselityksenä – mutta eritoten siksi, että käännöksenä se lisää ylimääräisen kierteen genealogiaan, joka jo muutenkin on sijoiltaan. Apocalypse on Adnanin englanninnos ranskankielisestä alkutekstistä (1980), eikä […]

» Lue lisää

Share

Hardcore-fragmentin leikkaava reuna

26.9.2015 :: Arvostelut

  Juhana Vähänen: Nymfaion-trilogia, Poesia 2014, 151 s.   Vallitsee kenties pienimuotoinen fragmentin renessanssi, ainakin Poesian kirjoissa. Mutta murtuva ja kuluva kieli tuottaa harvoin tasalaatuisia syrjiä, joten fragmentista ei ehkä ole minkään suuntauksen perustaksi, tuskin edes tekstilajin. Luen yhtä kaikki Juhana Vähäsen Nymfaion-trilogiaa tätä (epä)muotoa vasten. Vähänen on jo useamman vuoden julkaissut samantyyppisiä katkelmia BigSur […]

» Lue lisää

Share

Arkielämää modernissa maailmassa

26.9.2015 :: Arvostelut

Martin Glaz Serup: Kenttä. Suom. Esa Mäkijärvi ja Oscar Rossi. Savukeidas 2014. 110 s.   Vaikka Kenttä on aikoihin ensimmäinen kiinnostava suomennos tanskalaista runoutta (ei tarvinne erikseen nimetä, minkä näin ollen luen joukosta pois) ja ylipäätään ensimmäinen suomennos Martin Glaz Serupilta, voi silti kysyä sen mieltä runokenttään (sic) tähdättynä tekona. Muuten ei voi valittaa, sillä […]

» Lue lisää

Share

Genrerunon graal

27.1.2015 :: Arvostelut, nro 77-78

Juri Nummelin (toim.): Titaanien laulu. ntamo 2014. 242 s. Kun valitut runot virtaviivaistavat kirjailijakuvaa tulevan kaanonin tarpeisiin ja käännösvalikoimat tarjoavat keskiarvoa kuvitellun yhteisön keskeislyriikasta, ei suomeksi ole ihan vähään aikaan ilmestynyt runoantologiaa, jota yhdistäisi nimenomaan muoto tai laji. Juri Nummelinin toimittama Titaanien laulu on ehdotus sellaiseksi. Sen tavoite on kahtalainen: Nummelin toteaa esipuheessaan, että ”kirja […]

» Lue lisää

Share

Toistopakkoa kaikille

19.8.2012 :: Arvostelut, nro 65-66

Esa Mäkijärvi: Kaukainen maa. Teos 2011. On löydettävä sisältään maisemien maisema ja kuvailtava se – Esa Mäkijärvi tak, jug-jug, errr, dk, dk, dk – Eeva-Liisa Manner Esa Mäkijärven kolmas kokoelma kokee tehdä tätä matkaa laulu laululta teillä etäisyyksiin. Koska teos nimeää parateksteissä esikuvikseen muun muassa Mannerin, Saarikosken ja Haavikon ja koska se on jo ehtinyt […]

» Lue lisää

Share

Onko runossa vain samoja?

25.2.2012 :: Arvostelut, nro 62, Tuli&Savu-kirja

Aki Salmela: Yhtä ja samaa. Tammi 2009. Siinä missä Aki Salmelan tuotannossa teoskokonaisuudet ovat tavanneet suuntautua jotakin pakenevaa keskipistettä kohti ja kirjoitustekniikka vaihtua runoittain, uusin kokoelma on jotain muuta. Se on alaotsikoltaan ”proosaruno” ja osastoihin ja kappaleisiin jaettunakin ykseys, jossa eheät mietelauseet ovat ääneltään hyvin tunnistettavia ja ilmaisun melankolia vastaa esimerkiksi katoavaisen maisen elon teemoja […]

» Lue lisää

Share

Armstrong, Aldrin ja Andy Kaufman

27.7.2010 :: 1|2010, Arvostelut

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista, poEsia 2009. Kun valonlähteenä on vain yksi aurinko, katveeseen jäävien alueiden pitäisi olla yhdensuuntaisia. Mutta kuuvalokuvissa varjot astronauteista heittyvät sinne tänne, mikä todistaa, että Apollon lento lavastettiin hiekkalaatikolle NASA:n takapihalla.

» Lue lisää

Share

Esimerkiksi lyijykynällä tai väriliidulla

31.3.2010 :: 4|2009, Arvostelut

Timo Harju: Kastelimme heitä runsaasti kahvilla, ntamo 2009 Timo Harjun esikoiskokoelmalla on selvä kiinnekohta reaalisessa maailmassa. Koska Kastelimme heitä runsaasti kahvilla sijoittuu vanhainkotimiljööseen ja perustuu tekijän siviilipalveluskokemuksiin, se saattaa helposti saada sellaisia määreitä kuin ”tärkeä” tai ”rehellinen” tai ”jokin muu latteus kritiikin fraasisanakirjasta”, jotka tapaavat merkitä, että teos palautuu kätevästi sanomalehtiotsikkojen yhteiskunnallisuuteen, totuuslauseeksi johon voi […]

» Lue lisää

Share