“Runokritiikki”
Tuli&Savu-kirja
nro 62

Jokin aika sitten lueskelin yleisesitystä taiteellisesta tutkimuksesta (joka sivumennen sanoen lienee käsitteenä yhtä mielipiteitä jakava kuin taannoin tahattomasti lanseeramme ”kokeellinen kritiikki” -termi) ja kiinnitin huomiota keskusteluun yhteisötaiteen kritiikin ongelmista. Yhteisötaide noudattaa siinä mielessä avantgarden etiikkaa, että se pyrkii omalla tavallaan taiteen ja elämän yhdistämiseen. Avantgardemeininkiin yhteisötaide liittyy myös sikäli, että se aiheuttaa ongelmia kritiikille: pakottaa arvioimaan uudelleen mitä tarkoitamme hyvällä, ja mitä huonolla.

Juuri kyvyn kyseenalaistaa vallitsevat esteettisen arvioimisen kriteerit pitäisi olla se uuden runouden ominaisuus, joka pakottaa kritiikin jollain lailla reagoimaan itseensä. Kyse ei siis ole niinkään keinoista kuin päämääristä. Kysymys on kirjallisen laadun uudelleen määrittelystä, siitä että aiemmat kriteerit eivät enää päde.

Nykyisin tuntuu kuitenkin vallitsevan suhteellisen jaettu yhteisymmärrys siitä, että samat hyvän ja huonon runouden kriteerit pätevät sekä ns. kokeelliseen että ns. perinteiseen runouteen. Loppupeleissä ei siis ole ”kokeellisia” tai ”perinteisiä” runoja; on vain hyviä ja vähemmän hyviä (tai: hyvin ja vähemmän hyvin kirjoitettuja?) runoja.

Tällä hetkellä uudistuminen ei tunnu kritiikin haasteista tärkeimmältä.Ensisijaisempaa on vaalia perinteisen vastuuntuntoisen kritiikin hyveitä, palauttaa sen kunnia. Että kriitikko jaksaa olla kiinnostunut siitä, minkälaisia asioita runouskentällä tapahtuu; että kriitikko tuntee runoudenperinnettä; että kriitikko osaa lokeroida, toisin sanoen kontekstualisoida.Että kriitikko on ylpeä omasta keskeisestä roolistaan taiteenilmiöiden popularisoijana, jaksaa toimia välittäjänä runouden kentän jalukijoiden välillä.

On onni, että parin viimeisen vuoden aikana runouskentälle ilmestyineistä uusista äänistä monet eivät ole runoilijoita vaan kriitikoita.En viittaa tällä nyt ainoastaan Tuli&Savunkin kautta suomalaisenkirjallisuuskeskustelun keskiöön ponnistaneisiin Aleksis Salusjärveen ja Maaria Pääjärveen, vaan myös esimerkiksi Vesa Rantaman ja Juha-Pekka Kilpiön tapaisiin tarkkoihin ja syventyviin lukijoihin. Uusien kirjallisuusäänien myötä runouskeskustelumme on saanut aiempaa ärhäkkäämpiä äänensävyjä (esimerkiksi Maaria Pääjärven lanseeraamankevytmodernismi-käsitteen ympärillä) – tämä keskustelun kiihtyminen kertoo runouskritikin omanarvontunnon noususta ja samalla siitä, että kriitikko suhtautuu vakavasti kohteeseensa.

Pitkään muhineen Tuli&Savu-kirjan (jonka myöhästymistä ei enää edes kehtaa pyytää anteeksi, mutta anteeksi nyt kuitenkin) suurin alateema on käännösrunouden kritiikki. Tarja Roinila, Alice Martin, Maili Öst ja Kristian Blomberg valottavat teemaa kukin omalla tavallaan – lisäksi julkaisemme Tuli&Savu.netissä Vesa Rantaman kokoavan kirjoituksen aiheesta.

Aqua
Sorbitol
Hydrated Silica
PEG-32
Tetrapotassium Pyrophosphate
Sodium Laurel Sulfate
Aroma
Sodium Fluoride
Cellulose Gum
Sodium Saccharin
Eugenol
Limonese
CI 42051
CI 77891

Aqua
Glyserin
Caprylic/Capric Triglyceride
Diethylhexyl Carbonate
Cetyl Dimethicone
Dimethicone
Propylene Glycol
Ceteryal Olivate
Sorbitan Olivate
Ceteryal Alcohol
Ascorbyl Glucoside
Ubiquinone
Tocopheryl Acetate
Sorbitol
Sucrose Stearate
Glyceryl Stearate
Hydrogenated Coco-Glycerides
Caprylic/Capric/Myristic/Stearic Triglyceride
Dehydroxanthan Gum
Ammonium Acryloidimethyltaurate/VP
Copolymer
Sodium Citrate
Sodium Chlorite
Phenoxyethanol
Methylparaben
Ethylparaben
Parfym
CI 17200

Alcohol denat.
Propylene Glycol
Butylene Glycol
Aqua/Water
Stearic Acid
Palmitic Acid
Parfym/Fragrance
Sodium Hydroxide
Ethylhexylglycerin
Butylphenyl Methylproproprional Limonene
Hexyl Cinnamal Benzyl Salicylate
Linalool
Hydroxycitronall
Alpha-Isomethyl Ionone
Citronellol
Benzyl Alcohol Citral
Geraniol

Aqua
Octocrylene
C12- 15 Alkyl Benzoate
Glycerin
Butylene Glycol
Canola Oil
Ethylhexyl Salicylate
Myristyl Myristate
Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenol
Triazine
Butyl Methoxydibenzoylmethane
Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl
Benzoate
Tocopheryl Acetate
Glyceryl Stearate
Acrylates/C10-30
Alkyl Acrylate Crosspolymer
Carbomer
Xanthan Gum
Sodium Hydroxide
Citrid Acid
Phenoxyathanol
Benzoic Acid

Polyhexanide 0,0001 %

Aqua
Sodium C12-13 Pareth Sulfate (*A)
Sodium Laureth Sulfate (B)
Cocamidopropyl Betaine
Sodium Chloride
Sodium Benzoate
Styrene/Acryrales Copolymer
Cocamide MEA
Parfum
Sodium Salicylate
Glycol Distearate
Polyquatermium-7
Citrid Acid
Tetrasodium EDTA
Laureth-4
Sine Adipe Lac
Olea Europeae Oil
Limonene
Linalool

Aqua
Paraffinum Liquidum
Isopropyl Palmitate
Ceteryal Alcohol
Glycerin
Nelumbium Speciosum Extract
Tocopheryl Acetate
Panthenol
Glyceryl Stearate SE
PEG-40 Castor Oil
Sodium Carbomer
Sodium Ceteryal Sulfate
Propylene Glycol
Phenoxyethanol
Methylparaben
Butylphenyl Methylpropional
Hydroxyisohexyl 3-Cyclohexene
Carboxaldehyde
Geraniol
Limonene
Cinnamyl Alcohol
Alpha-Isomethyl Ionone
Hydroxycitronellal
Benzyl Salicylate
Linalool
Benzyl Benzoate
Citronellol
Eugenol
Benzyl Alcohol
Parfum

Aqua
Caprylic/Capric Triglyceride
Glyseryl Stearate
Isopropyl Palmitate
Glyserin
Cetyl Alcohol
PEG-5
Glyceryl Stearate
Phenoxyethanol
Ceteareth-20
Methylparaben
Butylparaben
Ethylparaben
Isobutylparaben
Propylparaben

Aqua
Sodium Laureth Sulfate
Aloe Barbadensis
Cocoamidopropyl Betaine
Sodium Chloride
PEG-7 Glyceryl Cocoate
Coco-Glucoside
Glyseryl Oleate
Cocoamide DEA
Parfum
Phenoxyethanol
Sodium Benzoate
Sodium Hydroxiate
CI 42090

Aqua
Sorbitol
Hydrated Silica
PEG-32
Tetrapotassium Pyrophosphate
Sodium Laurel Sulfate
Aroma
Sodium Fluoride
Cellulose Gum
Sodium Saccharin
Eugenol
Limonese
CI 42051
CI 77891

MIKÄ MINUA KOSKETTI TÄNÄÄN on lista yhden päivän (27.7.2011) aikana käyttämistäni kosmetiikan valmistusaineista käyttökerran mukaan listattuna. 27.7.2011 oli helteinen keskiviikko, jonka vietin täysin yksin: kävin ainoastaan joogassa (mutta en edes suihkussa joogan jälkeen) ja työhuoneella. En meikannut enkä laittanut tukkaani: olin luonnollisimmillani.

Lisäksi lehti alkaa ilmestyä viisi kertaa vuodessa.

Mikael Brygger on valittu runouslehti Tuli&Savun vastaavaksi päätoimittajaksi. Brygger on toimittanut Tuli&Savua vuodesta 2007 alkaen, vuodet 2008-2009 sen toisena päätoimittajana.

Lisäksi Tuli&Savu ilmestymistiheys kasvaa aiemmasta neljästä numerosta viiteen vuosittaiseen numeroon. Viides numero on kirjamainen erikoisnumero, jossa syvennetään lehdessä edellisenä vuonna käsiteltyjä teemoja. Erikoisnumeron kehittämisestä ja toimittamisesta vastaa Tuli&Savun entinen päätoimittaja, runoilija Henriikka Tavi.

Tuli&Savu on Suomen johtava runouslehti, joka esittelee laajasti uutta kansainvälistä runoutta suomalaiselle yleisölle sekä syventää ymmärrystä runouden ajankohtaisista ilmiöistä. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1994 ja sitä ovat toimittaneet monet tunnustetut runoilijat. Tuli&Savua julkaisee runoyhditys Nihil Interit ja sitä tehdään yhteistyössä Aalto yliopiston taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen ja Art Print Oy:n kanssa. Lehden innovatiivinen ulkoasu saa jatkuvaa kiitosta. Tuli&Savu toimii myös internetissä osoitteessa tulijasavu.net.

Mikael Brygger toimii aktiivisesti kirjallisuuskentällä ja useissa kirjallisuus- ja kulttuurijärjestöissä. Brygger on aikaisemmin perustanut kulttuurilehti Särön yhdessä Mark Mallonin kanssa, suomentanut Hakim Beyn teoksen Tilapäinen autonominen alue (Savukeidas, 2009) sekä julkaissut englanninkielisen roskapostirunoteoksen Emily (ntamo, 2008). Bryggerin suomenkielinen esikoisteos Valikoima asteroideja (poEsia) ilmestyy kesäkuussa 2010.

Lisätietoja
tulijasavu.net
Nihil Interit ry:n varapuheenjohtaja
Virpi Alanen p.050-5373553
virpi.alanen(at)gmail.com

Runoilija Timo Harju (s. 1980) palkittiin tänään Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnolla runokokoelmastaan Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (ntamo, 2009).

Kritiikin Kannukset myönnetään vuosittain suomalaiselle merkittävän taiteellisen läpimurron tehneelle, nuorelle taiteilijalle. Taiteenlajien rajat ylittävää palkintoa on jaettu vuodesta 1962 lähtien, mutta ainoastaan neljä kertaa on palkittu kirjailija. Edellinen Kannuksilla palkittu runoilija oli Johanna Venho, jolle palkinto myönnettiin vuonna 2001.

Palkintoraati kuvasi Harjun teosta seuraavin sanoin:

“Kastelimme heitä runsaasti kahvilla on helposti lähestyttävää ja humaania runoutta. Vanhainkodin arkipäivästä kertovissa runoissa korostuu empaattinen ja suora tapa puhua vanhainkodissa asuvista ihmisistä. Laajalle lukijakunnalle soveltuva, kaikkia koskettava yhteiskunnallinen runous on harvinaista, mutta Harjun runot täyttävät tätä vajetta.

Kritiikin Kannukset -lautakunta pitää tärkeänä, että runous tarjoaa monipuolisia ajattelun eväitä – talousajattelun ja tehokkuusvaatimusten läpäisemässä maailmassa. Harju käsittelee vanhainkodin arkisiin kohtaamisiin liittyviä kipeitäkin tunteita luontevasti. Kastelimme heitä runsaasti kahvilla -kokoelma kuvaa vanhuksia yksilöinä, jotka ovat kukin omanlaisiaan, kun taas päivänpolitiikassa ja lehtikielessä käytetään usein kliinisiä ja esineellistäviä ilmauksia.

”Lähteminen on sitä että halataan kuin murskaantuneet mustikat”, todetaan kokoelman alussa. Runot muistuttavat elämän musertavasta hauraudesta ja huolenpitoon liittyvästä fyysisyydestä. Harjun runojen vanhukset – dementiapotilaat – ovat voimakkaasti läsnä olevia ja merkityksellisiä, kaikkine ryppyineen ja rullatuoleineen, rispaantuneine aamutakkeineen, kahvinryystämisineen, iloineen ja murheineen.”

Palkittavasta päättää Suomen arvostelijain liiton kevätkokouksen nimeämä lautakunta, joka edustaa laajasti eri taiteenaloja. Kauden 2009 Kritiikin Kannukset -lautakuntaan kuuluivat Ville Hänninen (puheenjohtaja), jäsenet Paula Holmila, Päivi Hyvärinen, Kai Kiviranta, Merja Koskiniemi, Matti Rämö ja Pertti Terho (erosi tammikuussa 2010) sekä varajäsenet Virpi Alanen ja Elisabeth Nordgren.

1. Avasin tilaisuuden ja esittelin/ihmettelin Tuli&Savun uusinta numeroa. Kuvan on ottanut Erkka Mykkänen.

2. Tomi Huttunen kertoi venäläisen kirjallisuuden nykytilasta ja luki kääntämiään Lev Rubinšteinin ja Igor Bulatovskin runoja.Kuva Erkka Mykkänen.

3. Mikael Brygger eläytyi Dmitri Golynkon runoon (kuva Jani Sipilä) sekä

4. haastatteli Janne Nummelaa. Kuvassa myös tilaisuudessa kääntämiään  Dmitri Tšernyševin runoja lukenee Veikko Suvannon selkä. Kuva Virpi Alanen.

5.  Janne Nummela lukee pitkän lehdessä julkaistun runonsa “Kulta”. Kuva Jani Sipilä.

6. Janne, Veikko, Tomi, Mikael ja yleisö. Kuva Jani Sipilä.

.

]]> http://www.tulijasavu.net/2010/02/710/feed/ 0 http://www.tulijasavu.net/2010/02/tulisavun-vuosi-2010/ http://www.tulijasavu.net/2010/02/tulisavun-vuosi-2010/#comments Fri, 19 Feb 2010 15:52:05 +0000 Henriikka Tavi http://www.tulijasavu.net/?p=697 Vuonna 2010 runouslehti Tuli&Savu panostaa käännösrunouteen sekä tutkii entistä aktiivisemmin lehden poikkeuksellisen formaatin tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi lehden ilmestymistiheys kasvaa neljästä viiteen numeroon. Lehden viides numero on kirjamainen erikoisnumero, jossa syvennetään lehdessä edellisenä vuonna käsiteltyjä teemoja.

Ensimmäinen Tuli&Savu-kirja ilmestyy elokuussa 2010 ja sen teemana on vuonna 2009 kovasti tapetilla ollut kritiikki. Erikoisnumerossa suuren painoarvon saavat myös kritiikit edellisenä vuonna ilmestyneistä kirjoista. Vuonna 2010 erikoisnumero postitetaan tilaajille erillismaksusta.

Tuli&Savun vuoden 2010 numerojen teemat ja ilmestymisaikataulut

1/10 Typo/grafia

Vuoden ensimmäisessä numerossa Tuli&Savu jatkaa runouden visuaalisuuden tutkimista ”typo/grafian” (kreik. τύπος ‘piirto’ + γράφειν ‘kirjoittaa’) näkökulmasta. Ilmestyy huhtikuussa.

2/10 Anonyymi

Kolmannen numeron työnimenä voisi olla myös ”tekijä” – tai sen puuttuminen. Mitä tapahtuu, kun runoilijat, esseistit, kriitikot ja toimittajat kaikki kadottavat nimensä ja kirjoittavat anonyymeina? Missä kulkevat kollaasin ja lainaamisen rajat? Entä mikä on löydetty runo?

Lisäksi ”anonyymi”-teemanumerossa keskustellaan myös julkaisukentässä tapahtuvista muutoksista ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista. Ilmestyy heinäkuussa.

3/10 Tuli&Savu-kirja ”kritiikki”

Vuonna 2009 käyty kritiikkikeskustelu nosti esiin monia tärkeitä, vielä käsittelemättömiä teemoja (mm. käännösrunouden, visuaalisen runouden ja konseptualistisen runouden arvosteleminen). Numeroon kootaan myös Turun kirjamessuilla yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton (SARV) kirjallisuusjaoksen kanssa järjestetyn runokritiikkiseminaarin satoa. Ilmestyy elokuussa.

4/10 Brittiläinen nykyrunous

Edellisvuoden venäjä-teemanumeron tavoin antologiamainen käännösrunouteen keskittynyt numero. Vuoden 2010 teemana on brittiläinen nykyrunous. Ilmestyy lokakuussa.

5/10 Tunne

Vuoden 2010 Runokuu-tapahtumasarjan osana järjestettävä Helsingin poetiikkakonferenssi on valinnut teemakseen on ”tunne / affekti”. Tuli&Savu toimittaa ja julkaisee seminaarissa esitettyjä tai esitysten pohjalta työstettyjä alustuksia, puheenvuoroja ja runoja sekä jatkaa teeman käsittelyä. Ilmestyy joulukuussa.

Numeroon 1/10 liittyen ei oteta enää vastaan juttutarjouksia. Myöhempien numeroiden teemoihin liittyviä tai liittymättömiä juttuideoita ja runotarjouksia sen sijaan otamme ilolla vastaan!

27.1. 2010 klo 14, Kirjakauppa Kirja, Mannerheimintie 22-24.

Lämpimästi tervetuloa!

-

Lisätietoja Henriikka Tavi, p. 041-5360184
henriikka.tavi(at)gmail.com

venäläistä nykyrunoutta

Pääkirjoitus

VENÄLÄISTÄ NYKYRUNOUTTA

Ljubov Lebedeva
Dmitri Golynko
Aleksandr Skidan
Dmitri Tšernyšev
Dmitri Bykov
Lev Rubinštein
Kirill Aleksejev
Igor Bulatovski
R.I. Filimonov

RUNO&KUVA

Runkkaava lehmä Antti Kyrö

MATKOJA

Kaksi neutraalia kuvaa nimellä venäläinen sielu
Tuukka Hermanni Terho
Matka muiston ja unohduksen rajaseudulle
Suvi Nousiainen
Kulta
Janne Nummela
Remembering Tšaikovški
Vesa Haapala

TULENTEKOA

Runoudesta ja mielentakaisesta kielestä
Viktor Šklovski

KRITIIKKI

Bengt Jangfeldt: Panoksena elämä. Vladimir Majakovski ja hänen lähipiirinsä.
Cia Rinne: Zaroum, Notes for Soloists
Lauri Otonkoski: Harmi!
Marianna Kurtto: Maisemasta läpi
Sanna Karlström: Harry Harlow’n rakkauselämät
Vesa Haapala: Termini

Jukka Petäjän 19.10. Helsingin Sanomissa julkaistu yhteiskritiikki viidestä esikoisteoksesta sai aikaan ennenkuulumattoman laajan keskustelun ja vastalauseiden myrskyn. Itse tunsin hetken aikaa olevani myrskyn silmässä.

Tuntui, että tärkein tehtäväni oli tuijottaa herkeämättä tietokoneenruutua: olla silmä kovana, ettei mikään mitä runousblogeissa, facebookissa tai Hesarin keskustelupalstalla tapahtuu jäisi huomaamatta. Aivan kuin internetin tarjoamia mahdollisuuksia olisi pikkuhiljaa opittu hyödyntämään. Aivan kuin runousblogit olisivat heränneet uuteen kukoistukseen Petäjän kritiikin lannoittamina.

Kritiikki on kirjallisuutta. Runon puhujan tavoin kriitikollakin on ääni. Joskus pelkkä arvovaltainen jyrähdys riittää vakuuttamaan lukijan. Joskus kritiikin lukija on valmis ajattelemaan että kriitikko on varmasti osin oikeassa todetessaan ykskantaan, että “Emma teki hutinäyttelyn jota ei tosiaan tarvitse mennä katsomaan.” (Otso Kantokorpi, Kauppalehti 26.10.09).

Petäjä tavoitteli kritiikissään kulttuuriauktoriteetin rintaääntä. Mitä ilmeisimmin hän ei oikein vakuuttanut. Keskusteluun osallistujat pyrkivät kiistämään Petäjän arvovallan: Petäjää ei arvosteltu näkökulman rajallisuudesta, vaan siitä että hän on väärässä. Kritiikkikeskustelussa pistivät silmään myös puheenvuorot, joissa ei kritisoitu niinkään Petäjän kritiikkiä vaan itse kriitikkoa, joka ”teki sen taas” (Leevi Lehto).

Arvostelun uskottavuus rakentuu kahden tekijän varaan: Toisaalta uskottavuus on kirjoitetun tekstin vakuuttavuutta, joka voi syntyä hyvästä argumentaatiosta mutta myös esimerkiksi taitavasta, kriitikon taidekokemuksen kiteyttävästä kielenkäytöstä. Toisaalta uskottavuus lepää kriitikon henkilökohtaisen arvovallan varassa.

Verkkolehti Mustekalan järjestämässä kritiikkiseminaarissa 22.10.2009 Juha-Heikki Tihinen piti esitelmän, jossa hän kehitteli Oscar Wildeltä lainaamaansa ajatusta itse kriitikosta taideteoksena*. Kirjoittaessaan kritiikkiä kriitikko samalla luo itseään ja identiteettiään kriitikkona.

Toisin kuin kaunokirjallisuuden kirjailija, kriitikko ei siis voi kuolla. Jokainen kritiikki on kriitikkonsa sormenjälkien tuhrima, ainoastaan kriitikkonsa näköinen ja takaama.

Siinä kaikki kritiikistä tällä kertaa.

***

Tuli&Savu 3/09 poikkeaa lehden aikaisemmista numeroista tekotavaltaan. Venäläistä runoutta käsittelevän numeron idea syntyi syksyllä 2007, kun tapasin Pietarissa runoilija ja toimittaja Olga Logochin. Osa lehteen käännetyistä runoista on Logochin valitsemia.

Filin tukeman venäläisen nykyrunouden paketin sekä suuren osan sisällöstä ovat pääasiallisesti suunnitelleet kääntäjät Kaisa Ijäs, Maiju Lehto ja Veikko Suvanto. Merkittävän panoksen lehden sisältöön ovat käännöksillään ja ideoillaan tuoneet Tomi Huttunen, Jukka Mallinen, Mika Rassi, Aki Salmela ja Mikael Brygger. Lehden muun toimituksen osuudeksi jäi lähinnä katsoa päältä ja sivusta sekä yrittää saada runsas sisältö mahtumaan kansien väliin.

Viimeisimmässä tavoitteessa emme valitettavasti koskaan onnistu. Numeron sisältöä täydentävää materiaalia julkaistaankin Tuli&Savun uudistuneessa verkkoliitteessä, jota päätoimittaa Teemu Manninen. Tervetuloa  uuden Tulijasavu.netin lukijoiksi!

ps. Vuoden ja samalla vuosikymmen viimeisessä Tuli&Savussa pohditaan, mitä on ja oli 2000-lukulainen runous ja suunnataan samalla katse kohti seuraavaa vuosikymmentä. Tammikuun lopussa ilmestyvän numeron päätoimittaa Mikael Brygger.