Kategoriat
Runot

Kysy höyheniltä & Pregúntale a las plumas

Kysy höyheniltä

 

Tyyny laskelmoi näkyjesi painoa.
Jos kyse on minusta, puntarin neula hyppää sängystä ylös
xxxxxxtarkkailee sinua, marssii keittiöön vesilasilliselle:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxjuo, tärisee, romahtaa

Ja sinä, päällä puskien, tuhoat tyynyn,
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxetsien kunnostat viimeisen unen reitin

Neulavaillalankaa-Quijote,
kuorsauksesi piiloutuu hanhen höyheniin
Kysyy höyheniltä,
milloin hengitys,
xxxxxxxxxxxsyvä, sai täyttää sinut haluamatta kuristaa kaulaasi

Näin ehkä voisit unohtaa, päästää, löytää minut
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxtuonnempana

Jos kyse on sinusta,
neula jää rautasänkyyn
sulkee silmänsä kamppailijan nyrkin voimalla, ja sikiöasennossa
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxtoivoo ruostumista
xxxxxxxxxxxxitsensä peittämistä ja kuolemaa

Ja minä, näillä käsillä, luon tyynyn alle
xxxxxxxxxxxxxseuraavan unen reitin

Viekoteltu ritari,
olemme täyttäneet tyynyn näyillä joilla on kuolettava paino
Kysy höyheniltä
milloin oli viimeinen kerta kun halasit itseäsi. Halasit minua. Halasimme toisiamme.

 

***

 

Pregúntale a las plumas

 

La almohada calcula el peso de tus visiones.
Cuando se trata de mí, la aguja de la balanza salta de la cama
xxxxxxte observa, marcha a la cocina por un vaso de agua:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxbebe, tiembla, colapsa

Y tú, a cabezazos, deshaces la almohada,
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxal buscar
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxrehaces el trayecto al último sueño

Quijote de la aguja sin hilo,
tu ronquido se esconde entre plumas de ganso
Pregúntale a las plumas,
cuándo el respiro,
xxxxxxxxxxxxxxxxhondo, logró llenarte sin desear estrangularte

Quizá así me olvides, sueltes, me halles
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxmás allá

Cuando se trata de ti,
la aguja se queda en la cama de hierro
cierra el ojo con la fuerza del puño de un luchador, y en posición fetal
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxdesea oxidarse
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxcubrirse y morir

Y yo, con estas manos, voy creando bajo la almohada
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxel trayecto al siguiente sueño

Paladín engatusado,
hemos llenado la almohada con visiones que tienen un peso mortal
Pregúntale a las plumas
cuándo fue la última vez que te abrazaste. Me abrazaste. Nos abrazamos.

 

Zoila Forss

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.