Jutut kuukausittain: joulukuu 2017


Ravista ja kaada, elämä on siinä

30.12.2017 :: Arvostelut

Max Jacob Runoja noppapikarista ja muita tekstejä Suom. Tommi Nuopponen Poesia 2016, 173 s.   ”Linkki symbolismin ja surrealismin välillä” lienee kirjallisuushistoriallinen standardiluonnehdinta ranskalaisesta Max Jacobista (1876–1944). Jacob ei sopinut ”porukoihin” – kaiketi ikänsäkään puolesta. Hänen syntyessään Rimbaud lopetti runoilemisen. Kun Mallarmé kuoli ja Breton syntyi, Jacob suuntasi taiteelliselle uralle, aluksi maalaamisen pariin. Silti – […]

» Lue lisää

Share

Karnevaalia ja painajaisnäkyjä

29.12.2017 :: Arvostelut

Merja Virolainen Aprilia/Kekri Tammi 2016, 75/69 s.   Merja Virolainen on usein sekoittanut kansanomaista ja korkeakirjallista tyyliä ajattomien klassikoiden inspiroimiin teoksiinsa omalla hurmaavalla ja häpeilemättömällä tavallaan. Esikoisteos Hellyyttäsi taitat gardenian (1990) oli keskiaikaisen rehevää antislutshamingia viattoman koristeellisissa kansissa. Uutukainen, yhteisniteenä julkaistu Aprilia/Kekri, ammentaa groteskin kirjallisuuden kahdesta perinteestä. Aprilia perustuu bahtinilaiseen karnevalistiseen groteskiin, jota François Rabelais’n […]

» Lue lisää

Share

Luminen Helsinki kätkee rakkauden ja kuoleman

22.12.2017 :: Arvostelut

Jukka Vieno Ruttopuiston rakastavaiset WSOY 2017, 246 s.   Jukka Vienon (s. 1957) uusin runokokoelma Ruttopuiston rakastavaiset on kaunokirja kaunokirjallisuuden kahdesta suuresta aiheesta, rakkaudesta ja kuolemasta. Kuolleiden ruusujen kimppu runokirjan kannessa pelkistää hienosti eetoksen. Humoristinen kertoja on ansiokkaan persoonallinen. Kokoelmassa on paljon kertovaa ainesta, kun proosarunot vuorottelevat lakonisen ja minimalistisen ilmaisun kanssa. Vienon onnistunut tapa yhdistää […]

» Lue lisää

Share

Kehkeytymisen pyörteessä

15.12.2017 :: Arvostelut

Niina Oisalo Valaan silmä, pilvien hai Kolera 2017, 90 s.   Niina Oisalon esikoisrunoteos Valaan silmä, pilvien hai kulkee lajiuden häilyvillä rajapinnoilla. Teoksen motto on lainattu Charles Darwinilta: ”Ensiksikin tiedetään aivan liian vähän yhdestäkään eliöstä, jotta voitaisiin sanoa, millaiset vähäiset muutokset ovat tärkeitä ja millaiset eivät.” Oisalon runoissa ihminen ei näyttäydy luomakunnan huippuna vaan yhtenä […]

» Lue lisää

Share

Roma amor eli kuinka Italia neliöidään

4.12.2017 :: Arvostelut

Sami Liuhto Canti di Assisi ntamo 2017, 252 s.   Sami Liuhdon runotuotannossa yhdistyvät harvinaisella tavalla menetelmällisyys ja tunnustuksellisuus. Palindromien, anagrammien ja sananeliöiden kaltaisten pakotelähtöisten muotojen lisäksi Liuhto on kirjoittanut lähes päiväkirjamaista runoutta, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä erilaiset epäonnistumisen ja syrjäytymisen kokemukset kuvataan milloin traagiseen, milloin tragikoomiseen sävyyn. Liuhto itse on puhunut tuotannostaan kokonaistaideteoksena, […]

» Lue lisää

Share