Tuli&Savu 3/08 on ilmestynyt

20.11.2008 :: Uutiset

Tuli&Savun proosa- ja fantasianumero 3/08 on ilmestynyt.

Tarjolla on Juhana Vähäsen ja Jarkko Tontin esseet sekä runouslehdelle sovelias määrä runoa – unohtamatta kritiikkejä seitsemästä eri teoksesta.

Kotimaisen runouden – Elina Siltanen, Sofi Oksanen, Janne Nummela – lisäksi tarjolla on kaunokirjallisuutta ja käännöstekstejä, joiden lajityyppi hämärtyy matkan varrella, esimerkiksi otteita Lyn Hejinianin teoksesta My Life ja Ville-Juhani Sutisen lyhytproosaksi kääntyneitä runoja.

Nähdäkseni kysymys ei kuitenkaan ole ”proosantamisesta” tai ”runontamisesta,” eikä proosarunostakaan, vaan jostakin muusta, kulkemisesta runosta proosaan ja proosasta runoon, siitä, mihin ja mistä ollaan saapumassa, matkasta (liikkeestä) ja sen vaiheista (historiasta).

Jukka Mallinen kirjoittaa Lyn Hejinianista henkilökohtaisemmin. Samalla kysymys on sarjasta lähes kahdenkymmenen vuoden takaisia kohtaamisia: amerikkalaisen, suomalaisen ja venäläisen runouden vaikutteiden kohtaamisesta.

Fantasia-teeman osalta tunnemme ylpeyttä saadessamme julkaista kolme fantastista käännöstä: Albius Tibulluksen ”Elegian (1,2),” Clark Ashton Smithin ”Tähtivaeltajan,” sekä aiemmista lehdistä tutun Michael Basinskin ”Venuksen ilmapiirin”.

Lisäksi numerosta 3/08 alkaa kritiikki-osion määrätietoinen kasvattaminen. Seuraavan Tuli&Savun (4/08) teemana onkin kritiikin haasteet ja arvottamiseen liittyvät kysymykset.

Lukuiloa!

Pääkirjoitus | Sisällysluettelo

TwitterFacebookEmailLisää

Voit seurata tämän jutun kommentteja tilaamalla RSS-syötteen. Voit kirjoittaa kommentin tai tehdä paluuviittauksen omasta blogistasi.

2 kommenttia

  1. Urinkoamorsi:

    Luin uutta numeroa omituisessa asennossa. Heti aluksi siinä kerrottiin Keatsin kirjoituksesta kun oisi sisältynyt 1600-luvulla julkaistuun kuvajaiseen. Ymmärsinkö nurin? Pettivätkö aistit? Vai oliko tämä huumoria? Edellyttääkö tämä toimenpiteitä?

    Muilta osin julkaisu on arvonsa hintainen. Yllättäen jopa heksagonien ristikoissa oli ideaa ja niiden kanssa vierähti virittävä tovi…

  2. John Keats:

    Virittäviä kuvaijaisia, toki. Sykkiviä risteyksiä, mutta ehkä kuitenkin oktagoneja.

Kommentoi