Pääkirjoitus 3-4/2000

22.6.2008 :: Pääkirjoitukset

KUKKIA JA RAKENNUSTELINEITÄ

Johanna Venho

LOPPUKESÄSTÄ KÄVIN VILNASSA. Kaupunki pursusi kukkia, oli neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivä ja kaduilla kulki naisia kimput kainalossa. Donelaitiksen patsaan jalustallekin joku oli jättänyt pari pietaryrtin vartta. Valokuvasin sivukujia, ja jostain kuuluvaa resitointia seuraten päädyin rähjääntyneeseen kirkkoon, jossa itse kasattujen rakennustelineitten takana pieni ortodoksinen veljeskunta piti palvelusta. Telineet tekivät vaikutuksen: käsipelillä sahattua ja veistettyä pattinkia, lautaa ja männynrunkoa kolmisenkymmentä metriä korkeana rakennelmana täytti koko kirkkosalin kupoliin asti.

Varsinainen opintomatka on ollut tämän numeron teko. Kirjallisia ryhmittymiä ei meillä nouse samaan tahtiin kuin vaikka naapurissa Virossa, mutta on kohottavaa nähdä miten paljon Tulen&Savun ympärille kertyy ihmisiä, jotka ovat valmiita kirjoittamaan, kääntämään ja arvostelemaan omasta halusta ja kiinnostuksesta kieleen ja runoon. Tämän lehden baltialaisista runoilijoista osa oli Suomen Turussa Littera Baltica -kokouksessa lokakuun puolivälissä, ja heitä saattoi tavata ja kuulla myös Turun kirjamessuilla.

Leila Joutsen kirjoittaa, miten liettualaisella kirjallisuudella on ollut sitä itseään tärkeämpi tehtävä: kirjallisuus on pitänyt kansan ja kielen hengissä. Sama pätee kaikkiin Baltian maihin. Suomea vapaampi kustannuspolitiikka näissä maissa saa aikaan sen, että monet kukat saavat rehottaa ja rakennustelineitä on näkyvissä. Innostavaa: löytyy missä kiipeillä! Ei silti, runon aluskasvillisuus elää meilläkin sankkana ainakin päätellen lehteen tarjottujen runojen määrästä. Kieli liikkuu, vuoropuhelua syntyy; sitä tämä lehti saa osaltaan avittaa.

Tuli&Savu leimahtaa (ja pöllähtää) sittenkin, vaikka loppusyksystä tilanne näytti huonolta. Talousvaikeuksien (suom. rahan puute) takia jo kirjamessuille tähdätty lehti on maannut painossa tammikuulle asti. Lopulta teimme päätöksen panna samojen kansien sisään vuoden 2000 kolmannen ja neljännen numeron. Lehdessä ensimmäisenä oleva numero on siis se, jonka alun perin piti ilmestyä jo lokakuussa. Se on Baltia-erikoisnumero, jossa on käännöksiä Turun Littera Baltica -kokoukseen osallistuneilta runoilijoilta.

Pahoittelen, että tilaajat ovat joutuneet odottamaan lehteään näin pitkään.

Share

Voit seurata tämän jutun kommentteja tilaamalla RSS-syötteen. Voit kirjoittaa kommentin tai tehdä paluuviittauksen omasta blogistasi.

Kommentoi