Epigrammeja kreikkalaisesta antologiasta

21.4.2008 :: 4|2007, Runot

suomentanut Aki Salmela

Kyrillos

Paras epigrammimuoto on kaksisäkeinen.
Jos lisäät kolmannen olet alkanut eepoksen.

Lukianos

Oltiin kaikki kännissä, mutta Akindynos
oli päättänyt pysyä selvin päin.
Pässi!
Meille hän oli sekavin mies.


Lukillios

Muotokuvamaalari Eutykhos
teki kaksikymmentä lasta.
Ja tuliko näköistä?
Ei yhdestäkään!

Lukillios

Keveäsorminen Dion turvaa varkaitten jumalaan.
Käsissä, ellei kantapäissä, hänellä ainakin on siivet.

Lukianos

Jos kuvittelet viisauden kasvavan parran myötä
pyydä vuohtani selittämään Platonia.

Dionysios

Ei ihme että lipesin polulta, olin läpimärkä
Zeuksen sateesta, Bakkhoksen viinistä.
Kaksi yhtä vastaan – ja jumalat
kuolevaista.

Kallimakhos

Nyt kun olet kuollut, Timon, niin sanopa
kumpi on pahempi – valo vai varjo?
Varjo. Sinunlaisiasi on Haades täynnä.

Kallimakhos

”Hyvästi Aurinko!”
huusi ambrakialainen Kleombrotos
loikatessaan muurilta manalaan.
Ei niin, että olisi mitään kuolemankamalaa
elämästään löytänyt,

oli vain lukenut liikaa Platonia.

Kallimakhos

Muukalainen oli lyhyt: siksi myös säkeeni.
Theris Kreetalta, Aristaioksen poika – sanoin liiaksi.

Kallimakhos

Kuljet Battoksen pojan haudan ohi;
hän osasi kirjoittaa runoja, ja nauttia
naurusta oikeaan aikaan,

viinin äärellä.

Kallimakhos

Makaako tässä Kharidas? Jos tarkoitat

Arimmaan poikaa Kyrenestä – niin kyllä.
Kharidas, millaista siellä alhaalla on? Suuri pimeys.
Ja ylösnousemus? Valetta. Ja Pluton?
Pelkkä tarina. Sittenhän olemme hukassa… Kerron sinulle
vain totuuden. Jos haluat kuulla jotain miellyttävää

niin elinkustannukset Haadeessa ovat alhaiset.

Kallimakhos

Kuka olit, haaksirikkoinen muukalainen? Leontikhos löysi
ruumiini tältä rannalta, ja hautasi sen

tähän, surren
oman elämänsä vaikeuksia, sillä hän ei voi
matkata avomerellä huoletta kuin lokki.

Kallimakhos

Tässä Saon, Dikonin poika Akanthoksesta,

nukkuu oikeuden unta.
Hyviä miehiä älä sano kuolleiksi.

Anyte

Eläessään tämä vainaa, Manes, oli orja.
Nyt hän on kuolleitten kesken tasavertainen.

Julianos

Varkaat, etsikää jokin ryöväämisenarvoinen talo.
Uneton köyhyys istuu vahdissa täällä.

Simonides

Minä, Brotakhos Gortynalainen, makaan tässä.
En tullut tänne kuolemaan,
tulin kauppaa tekemään.

Simonides

Joku iloitsee siitä että minä, Theodoros, olen kuollut.
Joku toinen iloitsee tuon toisen kuolemasta.
Me olemme kaikki velkaa kuolemalle.

Leonidas

Tässä Kleitonin pieni mökki.
Tässä hänen pieni maissipalstansa.
Tässä hänen piskuinen viinitarhansa.
Tässä hänen vähät polttopuunsa.
Tässä hän vietti 80 vuotta.

Lukianos

Minä olin Kallimakhos, viiden vanha,
suruitta elin, kunnes julma kuolema
korjasi minut elämästä.
Älä minua sure. Elin pienen elämän,
vähän siinä oli pahaa.

Palladas

Juon suruuni ja alkaakseni uudelleen
verenkierron jäiseen sydämeen.

Nikarkhos

Sanotaan, että korpin laulu voi tappaa,
mutta Demofiloksen lauluun kuolee korppikin.

Julianos

Skeptikko Pyrrhonin haudalla

Oletko kuollut, Pyrrhon?
En tiedä.
Jos et enää elä,
kuinka voit epäillä?

En tiedä.
Kuolema ei emmi, Pyrrhon.

Apollinarios

Jos loukkaat minua poissa ollessani,

en loukkaannu.
Mutta jos ylistät minua läsnäollessani,
olet loukannut.

Straton

Nojaat upeaa persettäsi kaupungin muuriin.
Miksi kiusaat kiveä, joka on kykenemätön?

Julianos

”Viini oli loppusi, Anakreon.”
”Mutta nautin siitä.

Itse et juo, mutta tänne päädyt kuitenkin.”

Lukillios

Hänen kiitolliset vastustajansa pystyttivät tämän patsaan
Apikselle, nyrkkeilijälle, joka ylväänä seisoi

kehässä ketään satuttamatta.

Tuntematon

Ohikulkija, älä naura
kun näet tämän haudan, vaikkakin vain koiran.

Isäntäni suri kun kuolin, ja omin käsin
raaputti tähän epigrammin.

Tuntematon

Älä sure

onnellisia kuolleita,
mutta vuodata kyynel niille
jotka pelkäävät kuollakseen.

Tuntematon
Kielsit minulta raa’at rypäleesi.
Kielsit minulta kypsät rypäleesi.
Miksi kieltäisit minulta rusinatkin?

Tuntematon
Tervehdys! professori Aristeideen seitsemän oppilasta –
neljä seinää ja kolme penkkiriviä.

Tuntematon

Sabinos hyvä, tämä pieni kivi on suuren ystävyytemme muisto.

Kaipaan sinua ja, jos sopii, älä sinäkään juo Lethestä ennen minua.

Tuntematon

Muukalainen, astuit Anakreonin haudalle –
kaada juomauhri; olin perso viinille.

Bianor

Kyltymätön Kharon, miksi veit meiltä nuoren Attaloksen?
Eikö hän olisi ollut omasi vaikka vanhanakin?

Runot suomennettu teoksista:

Greek Anthology, Penguin Classics, 1981
Selected Epigrams From the Greek Anthology, ed. J.W. Mackail, 1890

Kiitokset Tommi Nuopposelle avusta nimistön ja alkutekstien kanssa.

____________________________________________________________________________

Tuli&Savun numerossa 4/07 julkaistiin keskeneräinen versio Aki Salmelan käännöksestä Epigrammeja kreikkalaisesta antologiasta. Toimitus pahoittelee erehdystä. Yllä siis oikea versio.


Voit seurata tämän jutun kommentteja tilaamalla RSS-syötteen. Voit kirjoittaa kommentin tai tehdä paluuviittauksen omasta blogistasi.

Kommentoi