Pääkirjoitus (Teemu Manninen)
Hal Judge: Runoja
Ilkka Tahvanainen: Runoja
Marko Hautala: William Blake ja helvetin pöytätavat
William Blake: Profetia Amerikasta
Henna Laininen: Runon politiikkaa
Svatava Antosová: Runoja
Jonimatti Joutsijärvi: Aktiivisesta teosta, kritiikistä ja luovasta häiriöstä
Nicole Brossard: Poeettinen politiikka
Juliana Spahr: Tämä yhteys kaikkien keuhkollisten
Matt Henriksen: (Toinen saarna)
Ville Hytönen: Kotiintulon runoja
Ville-Juhani Sutinen: Taide, muoto, yhteiskunta ja säkeen vaikuttamisen mahdollisuus
Robert Lowell: Kuolleille tasavaltalaisille
Tommi Kotonen: Runous [...]
Jutut kuukausittain: joulukuu 2007
1|2007
9.12.2007 :: 1|2007, Sisällysluettelot
4|2006
9.12.2007 :: Sisällysluettelot
Pääkirjoitus (Teemu Manninen)
Menchu Gutiérres: Runoja.
Maria Grech Ganado: Runoja.
Mina Loy: Runoja.
Emily Dickinson: Runoja, nrot 340, 534 ja 960
Matthew Arnold: Eristäytyneisyys – Margueritelle
Teema: Brasilialainen nykyrunous
Régis Bonvicino: “Skolastisen” syrjäytys: Uusi brasilialainen innovaation runous. Essee.
Carlos Drummond de Andrade: Runoja
Nelson Ascher: Runoilijana Brasiliassa. Essee.
Régis Bonvicino: Runoja.
Joâo Cabral de Melo Neto: Runoja
Mário Faustino: Elo kaikki kieltä.
Kotimaisia runoja
Satu Lepistö: Kielenpäällinen.
Marko Hautala: Jälkiä [...]
3|2006
9.12.2007 :: Sisällysluettelot
Pääkirjoitus (Teemu Manninen)
Kristiina Wallin: Runoja
Olli Sinivaara: Runoja
Tiina Lehikoinen: Runoja
Teema: Äänirunous
J-P Sipilä: Kuuletko kun runoilija puhuu?
Runouden hiukkasfyysikko. Christian Bökin haastattelu (Teemu Manninen)
Ernst Jandl: Teoksesta Kohtauksia tosielämästä. Suom. Henriikka Tavi
Bernard Heidsieck: “Voix! Voie?” Suom. Arno von Pfaler
Henry Chopin: “Miksi teen äänirunoutta ja vapaata runoutta”. Suom. Arno von Pfaler
Yhdessä hengittämisestä. Sébastian Lespinassen haastattelu (Teemu Manninen) Tulkkina Elina Siltanen
*
Jack [...]
Pääkirjoitus 3/2006: Moniäänisyydestä
9.12.2007 :: Pääkirjoitukset
Teemu Manninen
Runoilija nousee lavalle ja ottaa kenkänsä pois. Hän seisoo yleisön edessä ja alkaa hokea hypnoottisesti yhtä ja samaa lausetta. Aika hidastuu, kuulo herkistyy: esityksen voima ja runoilijan läsnäolo on tärkeämpää kuin se, mitä sanotaan.
Katetulla sisäpihalla keski-ikäinen mies antautuu äänensä vietäväksi; hänen suustaan ryöppyää perkussiivista jokellusta, jonka keskeltä (samalla kun virtuoosimaisen rytmitajun outo melodia vie [...]
2|2006
9.12.2007 :: Sisällysluettelot
Pääkirjoitus – Teemu Manninen
Runoja – Vilja-Tuulia Huotarinen
Teema: Ranskalainen nykyrunous
Avantgardejen jälkeen – Jean-Michel Espitallier
NPF – Uusi ranskalainen runous – Nathalie Quintaine
Kaksi runoa – Olivier Cadiot
Tällä hetkellä Tokion palatsissa – Pierre Ménard
Sfäärejä – Christophe Manon
Teema: Visuaalinen runous = VISPO
Visuaalisia runoja – Tenhola
Uusi konkreettinen (essee) – Michael Basinski
Uusi visuaalinen runous (essee) – Mary Ellen Solt
Kun kuva ja runo [...]
Pääkirjoitus 2/2006: Kun Kalevi Seilonen tuli jälleen muotiin
9.12.2007 :: Pääkirjoitukset
Teemu Manninen
Vuonna 1994 MotMotissa sanottiin, että suomalaisen runouden kulta-aika oli 50-luvulla, ja 90-luvun alkuun ja Nuori Voima -lehden uudistumiseen saakka kaikki muu oli pelkkää rappeutumista. Mihin mahtoivat kadota 1960- ja 1970-luku runoutemme historiasta? Mihin on kadonnut Kalevi Seilonen ja poikkitaiteellisuus? Kekkosen aika unohdetaan meillä mieluusti.
Toisin on toisaalla: Ruotsissa 1960-luku on tärkeä osa nykyrunouden jatkumoa. Tuolloin [...]
1|2006
9.12.2007 :: Sisällysluettelot
Pääkirjoitus (Teemu Manninen)
- Friedrich Schiller: Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta (katkelma). Suomentanut Henriikka Tavi.
- Reetta Niemelä: Runoja
- Paul Valéry: Runous ja abstrakti ajattelu (valikoimia esseestä). Suomentanut Teemu Manninen.
- Samuel Beckett: Kaksi ikävää. “Enueg I” ja “Enueg II”. Suomentanut Caj Westerberg.
- Juhana Vähänen: Tietää ja olla tietämättä. Huomioita kirjoittamisen mentaalisista tekniikoista.
- Katariina Vuorinen: Runoja
Arvostelut:
Puiden lohtu – saksankielistä [...]
Pääkirjoitus 1/2006
9.12.2007 :: Pääkirjoitukset
Teemu Manninen
Verkkosivusto Kiiltomadon uusimmassa pääkirjoituksessa (5.4 2006) Kritiikin uutisten päätoimittaja Otso Kantokorpi kysyy “millä tavalla ‘mielenkiintoinen’ on esteettinen kategoria?”. Kantokorpi ei pidä termin käytöstä kritiikissä, koska “mielenkiintoinen” heijastelee mielipidejohtamista. “Mielenkiintoista kenen mielestä”, hän kysyy – ja me vastaamme.
“Mielenkiintoinen” on vanha kritiikin käsite eikä ollenkaan epämääräinen. Friedrich Schlegelille das Interessante tarkoitti “aidosti modernia” runoutta, jonka kirjoittaja [...]
4|2005
9.12.2007 :: Sisällysluettelot
Pääkirjoitus
W.H Auden: “Elegia William Butler Yeatsille” ja “Ensimmäinen syyskuuta 1939″
Henriikka Tavi: Kaksi runoa
Gunnar Björling: Universalismi
Rabbe Enckell: Puhtaasta runoudesta
Noora Koi: Kaksi runoa
Kent Johnson: “Bagdad liioittelee tunteensa” ja “Bagdad”
Leonel Rugama: “Maa on kuun kiertolainen”
Jacques Jouet: Pakosta ja ilman
Jacques Jouet: Metrorunoja
Arvostelut
Juhana Vähänen: Pauliina Haasjoen Epäilyttävät puut
Antti Salminen: Juuli Niemen Pitkästä ilosta
Tuulia Toivanen: Risto Oikarisen Puupuhaltaja
Keskiaukeama: Michael McCluren “99 [...]
Pääkirjoitus 4/2005: Mistä on puhuttava
9.12.2007 :: Pääkirjoitukset
Miia Toivio
Viime kesänä toimituksen kesken sikisi ajatus Tuli&Savun numerosta, jossa olisi kaikkea. Vaihtoehtoja ja muotoja ja vaihtoehtoisia muotoja. Olemmekin valinneet tämän numeron koordinaatiopisteiksi sellaisia sanoja kuin moninaisuus, ja erilaiset mahdolliset poeettiset arvot ja niitten pohjalta muodostetut manifestit. Puhumme myös keskeneräisyydestä, koska tuntuu välttämättömältä ja kiinnostavalta puhua jonkin vielä kehittyvän ilmaisemisesta – kuten julkaisemattomien runoilijoiden haastattelusta [...]

